Kaupunginhallitukselta tiukat terveiset Eksotelle — "Sote-palveluverkon karsimisen jälkeenkin on yli 4 prosenttiyksikön korotuspaine Imatran kuntaveroprosenttiin"

Imatran kaupunginhallitus ohjeisti edustajiaan Eksoten hallintoelimissä.

ANU PAKARINEN

Kaupunginhallitus lähetti Eksotelle tiukkasanaisia terveisiä.
Kaupunginhallitus lähetti Eksotelle tiukkasanaisia terveisiä.

Imatran kaupunginhallitus kokousti kaupungintalolla maanantaina.

Paikalla oli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen, joka esitteli kokouksessa Eksoten ajankohtaisia asioita. Myös kaupungin edustajat Eksoten toimielimissä olivat mukana.

Kaupunginhallitus vetosi Eksoteen, jotta kasvukehitys saataisi taittumaan. Palveluverkkouudistus on välttämätön, kaupunginhallitus totesi.

— Imatran kaupungin talouden tasapainotus sote-palveluverkon karsimisen jälkeenkin on aiheuttamassa yli 4 prosenttiyksikön korotuspaineen Imatran kuntaveroprosenttiin jo tulevalle vuodelle 2020, Imatran kaupunginhallituksen pöytäkirjassa todetaan.

Säästökohteet suurennuslasin alle

Eksotella on keskeinen vaikutus kuntien taloustilanteeseen, sillä sen kustannukset ovat kuntien menoista noin 60 prosentin luokkaa.

Eksoten valtuusto hyväksyi vuoden 2019 talousarvion vajaa kahdeksan miljoonaa euroa alijäämäisenä. Budjettia käsitellään uudestaan jo 20. helmikuuta, jolloin valtuusto käsittelee säästöesityksiä. Alijäämää pyritään kuromaan umpeen.

On aiheuttamassa yli 4 prosenttiyksikön korotuspaineen Imatran kuntaveroprosenttiin jo tulevalle vuodelle 2020

Eksotelta on vaadittu kulukuria tiukkaan sävyyn jo pitkin viime vuotta. Imatran kaupunki teki vuodelle 2019 ensimmäisen alijäämäisen budjetin kymmeneen vuoteen. Syynä oli Eksoten maksuosuuksien kasvu. Sama ongelma koskee myös muita kunnilla.

Palveluiden kustannustehokkuus ja laatu ovat säästöpaineista huolimatta kestäneet hyvin maanlaajuisessa vertailussa.

Eksoten menoja ja mahdollisia riskejä

Nettotoimintamenot kasvavat 12,9 miljoonaa euroa eli 2,78 prosenttia. Tästä palkankorotuksia on 4,7 miljoonaa euroa ja asiakaspalvelujen oston, lääkkeiden yms menokasvua loput.

Jäsenkuntien maksuosuudet ovat ensi vuonna 459,3 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa ja 4,3 prosenttia edellisvuotta suuremmat.

Tämä vastaa käytännössä kahden vuoden kasvua, koska vuoden 2018 kasvu oli nolla.

Talousarvioon sisältyy riskejä. Menopaineisiin ei ehkä ole varauduttu riittävästi. Esimerkiksi vanhusten asumispalvelujen kilpailutuksessa hinnat nousivat viisi prosenttia, mutta ostopalvelumääräraha ei yhtään. Hoivan nettomenot nousevat 0,8 prosenttia, vaikka palvelutarve kasvaa 1,5 prosenttia.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut