Paloautot kiirehtivät usein turhaan — Etelä-Karjalassa on vuosittain yli 400 erheellistä palohälytystä, joista kertyy laskutettavaa yli 160 000 euron edestä

Erheellisille palohälytyksille on monia syitä, jotka liittyvät usein ihmisen omaan toimintaan. Pelastuslaitos lähettää vuosittain yli 200 laskua asiakkaille, joiden luona joudutaan vierailemaan turhaan liian usein.

Kai Skyttä

Hannu Kokkonen (vas.) ja Lasse Parkkima työskentelevät Armilan paloasemalla. Kaksikko korostaa, että jokaiseen hälytykseen suhtaudutaan suurella vakavuudella. Hälytyspaikalta saadaan usein melko nopeasti tietoa, onko kohteessa tehtävää vai ei.
Hannu Kokkonen (vas.) ja Lasse Parkkima työskentelevät Armilan paloasemalla. Kaksikko korostaa, että jokaiseen hälytykseen suhtaudutaan suurella vakavuudella. Hälytyspaikalta saadaan usein melko nopeasti tietoa, onko kohteessa tehtävää vai ei.

Tehtaan automaattihälytin hälyttää, ja palokunta kiirehtii paikalle vain toteamaan, ettei mitään tehtävää olekaan. Tyypillinen tapahtuma, joita on maakunnassa vuosittain satoja. Automaattihälytyksistä yli 90 prosenttia on turhia. Yleinen erheellisen hälytyksen aiheuttava paikka on sellainen, jossa on paljon tilaa ja paljon ihmisiä.

— Isommat paikathan ne yleensä ovat, joista niitä tulee. Tehtaista, erilaisista majoituslaitoksista ja vanhusten palvelukodeista tulee monesti hälytyksiä, palomestari Pasi Korpela Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta toteaa.

Yleisimpiä eriteltyjä erheellisen hälytyksen syitä ovat ruuanvalmistus, huolimattomuus kiinteistön huolto-, korjaus- ja asennustöissä sekä kosteus ja vesi. Korpelan mukaan valtaosa hälytyksistä on ihmisen aiheuttamia, mutta joukossa on myös esimerkiksi vikaantuneita paloilmaisimia.

Päivi Virta-Salo

Väärät palohälytykset Etelä-Karjalassa.jpg

Tarkoitus ei ole rahastaa

Vuonna 2012 voimaan tulleen pelastuslain nojalla pelastuslaitoksilla on mahdollisuus laskuttaa asiakasta, mikäli palokunta joutuu tekemään kolme erheellistä käyntiä vuoden aikaikkunan sisällä. Etelä-Karjalassa maksun suuruus on tänä vuonna 835 euroa. Erheellisinä pidetyistä laskuista on tehty reklamaatioita ja käyty muualla Suomessa oikeustaisteluitakin, jotka ovat ratkenneet aina viranomaisen eduksi.

Kun laskuja lähetetään maakunnassa vuosittain yli 200, rahaa kertyy yli 160 000 euroa. Pelastuslaitos korostaa, että erheelliset paloilmoitukset aiheuttavat häiriötä kiinteistön toiminnalle, varaavat pelastuslaitoksen yksiköt pois todellisista hätätilanteista sekä aiheuttavat hälytysajoina tarpeetonta riskiä liikenteessä.

Sillä mielellä mennään aina, että jotain siellä on.

Tarkoitus ei ole rahastaa, vaan vähentää turhia käyntejä.

— Maksuilla peitetään osa erheellisistä ilmoituksista aiheutuvista kuluista, joita meille tulee valmiuden ylläpidosta niin vakinaisen kuin sopimuspalokunnankin osalta. Osa kohteista on ottanut laskujen jälkeen tiukan linjan toimintaansa, mutta toiset kokevat, että maksavat mieluummin. Se on huono lähtökohta.

Pelastuslaitoksella on oikeus lain puitteissa laskuttaa maan- tai kiinteistönomistajaa myös silloin, kun kohteessa on tarpeen tehdä jälkivartiointia ja omistajaa ei tavoiteta tai hän kieltäytyy toimista.

Päivi Virta-Salo

Väärät palohälytykset kunnittain.jpg

Joka hälytys samalla vakavuudella

Vaikka tarpeettomia hälytyksiä tulee paljon ja usein samoistakin paikoista, pelastuslaitos suhtautuu jokaiseen hälytyksellä samalla vakavuudella.

— Sillä mielellä mennään aina, että jotain siellä on. Korkeariskisempiin kohteisiin lähetetään automaattisesti isompi yksikkö.

Korpela ei usko, että turhista hälytyksistä tullaan ikinä pääsemään eroon, mutta erheellisyysprosentin toivotaan pienenevän. Automaateilla on myös hyvät puolensa.

— Uusia laitteistoja tulee koko ajan, ja vanhat jäävät hitaasti pois. Niin sanottuja oikeita tapauksia on myös, joissa automaattinen sammutuslaitteisto on pelastanut ihmishenkiä.

Luetuimmat