Lappeenrannassa kehitetään 3D-tulostettavaa materiaalia, joka voisi korvata betonin — imatralainen Fimatec mukana hankkeessa

Lappeenrannaan kaupunki

Asiantuntijat Terhi Jantunen ja Eeva Pihlajaniemi Lappeenrannan kaupungilta sanovat, että uusi materiaali saattaa vapauttaa rakentamisen kaavamaiselta muotokieleltä.
Asiantuntijat Terhi Jantunen ja Eeva Pihlajaniemi Lappeenrannan kaupungilta sanovat, että uusi materiaali saattaa vapauttaa rakentamisen kaavamaiselta muotokieleltä.

Lappeenranta on saanut 3,4 miljoonan euron EU-rahoituksen uuden rakennusmateriaalin kehittelyyn.

Tarkoituksena on kehittää kestävän kehityksen materiaali, joka korvaisi rakennusteollisuudessa betonia ja vähentäisi siten hiilidioksidipäästöjä. Nykyisellään sementtiteollisuus aiheuttaa seitsemän prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

Uuden materiaalin myötä halutaan myös uudistaa rakentamisen tapoja. Materiaalista on tarkoitus tehdä 3D-tulostettavaa. Siitä voisi syntyä esimerkiksi entistä kauniimpia meluvalleja, puistonpenkkejä ja skeittiramppeja.

Valmistuksessa aiotaan käyttää metsä- ja kaivosteollisuuden sivuvirtoja, kuten tuhkaa, viherlipeäsakkaa, rikastushiekkaa sekä rakennus- ja kuitujätettä.

— Uusi tavoiteltava tuote on komposiittimateriaali, jota voidaan vahvistaa esimerkiksi biokuiduilla. Komposiitista valmistetut tuotteet ovat pitkäikäisiä, ja ne voidaan kierrättää turvallisesti vielä käytön jälkeenkin, hankkeessa mukana olevan Apila Groupin toimitusjohtaja Mervi Matilainen sanoo tiedotteessa.

Kolmivuotiseen hankkeeseen osallistuvat Lappeenrannan kaupunki, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Saimaan ammattikorkeakoulu, Imatran seudun kehitysyhtiö, Metsäliitto, Apila Group, Outotec, Nordkalk, Fimatec, UPM, Total Design ja Design Reform.

Imatralaisen Fimatecin vastuulla on suunnitella laite, jolla uudesta materiaalista 3D-tulostetaan "urbaaniin ympäristöön suunniteltuja tuotteita". Fimatec kertoo asiasta omassa tiedotteessaan. Yritys on aiemmin kehittänyt betonielementtien 3D-tulostimen.

Hanke alkaa marraskuun alussa ja jatkuu lokakuun 2020 loppuun. Sen kokonaiskustannukset ovat 4,2 miljoonaa euroa. EU:n tuen ylittävä osuus rahoituksesta tulee hankkeeseen osallistuvilta organisaatioilta.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.