Ruokolahden tunnelmallisilla joulumarkkinoilla vieraili joulupukki ja tonttuja
Ruokolahden joulumarkkinat saivat tunnelmallisen alun, kun maahan satoi ohut kerros lunta.
Perjantaina iltapäivällä hämärä alkaa jo hiipiä. Ruokolahden ulkomuseoalueella tunnelma on lämmin ja valoakin riittää. Tunnelmallinen rivi ulkotulia johdattaa joulumarkkinoille saapujat parkkipaikalta markkina-alueelle.
Ulkomuseoalueen hirsimökkeihin on mukava pistäytyä juomaan kupponen lämmintä, kun kylmä ulkoilma alkaa paleltaa. Isoimmassa aitassa on joulukuusi ja ihmiset jutustelevat leppoisasti pirttipöytien äärellä. Pienemmässä huoneessa istuu myös joulupukin muori, jota perheen pienemmät ovat käyneet jututtamassa ahkerasti.
— Tosi rohkeasti ovat uskaltaneet tulla ja kertoa lahjatoiveistaan, muori, eli Anja Sikiö, kertoo.
Joulupukin muorin kanssa voi kirjoittaa myös kirjeen joulupukille, joka hänkin on tulossa paikalle hiukan myöhemmin.
Ulkona myydään erilaisia herkkuja ja pehmeisiin paketteihin sopivia asioita. Ja mahtuu mukaan myös vähän erikoisempiakin myyntiartikkeleita.
Outi Räikkönen on muinaistekniikan artesaani ja hän nylkee ja perinneparkitsee metsämiesystäviltä saatuja eläimien nahkoja. Ruokolahtelaisen Räikkösen kojussa on myynnissä myös pieniä eläimien luita ja kalloja. Isommista luista Räikkönen valmistaa kinnasneuloja.
— Opetan myös kinnasneulakursseilla, Räikkönen juttelee.
Ruokolahden seurakunnan lähetystyökohteita varten kerätään rahaa myymällä villasukkia. Kassan toisella puolella seisoo Sirkka Hulkko, joka kertoo neulovansa itse ainakin 30 sukat vuodessa. Moni menee myös ystäville ja muille läheisille.
— Neulon oikeastaan aina, Hulkko kertoo.
Lähetystyön sukkia ovat neuloneet muutkin, sillä kaikki myynnissä olevat ovat vapaaehtoisten tekemiä.
Ahkeria ovat olleet myös ruokolahtelaiset Piia Kruuse-Matikainen ja Taina Pönniä. Heidän myyntipisteeltään voi ostaa herkullisen näköisiä piparitaloja. Ihan suoraan ei voi sanoa, kauanko talojen tekemiseen menee, sillä se on monivaiheinen prosessi. Yhtenä päivänä leivotaan elementit, seuraavana liimataan ja sitten koristellaan.
— Pitää esimerkiksi jäähtyä kunnolla välissä, Pönniä kertoo.
— Ja välillä pitää käydä töissäkin, Kruuse-Matikainen nauraa.
Pönniä sanoo tekevänsä taloja myös silloin, kun ne eivät ole myyntiin, sillä niitä on kiva antaa lahjaksi myös kavereille ja sukulaisille.
— Viime vuonna tein ainakin viisi taloa.
Perheen pieniä markkinoilla ilahduttavat tontut, joiden punaiset tonttulakit vilahtelevat väkijoukossa. Eräässä hirsiaitassa istuvat tontut Ellu ja Sande, eli Elisa Kamunen ja Sanna Kemppainen. Tonttujen pajassa pääsee askartelemaan joulukortteja tai vaikka kuusenkoristeita.
— On possuja ja poroja, huopaa ja glitteriä, tontut selittävät innoissaan.
Lisää tonttuja löytyy myös hiukan syrjemmästä tonttupolulta. Siellä ovat myös siskokset Hertta, 7, ja Pihla, 10 Purhonen. Purhoset kiertävät rasteja ja saavat palkkioksi tarroja.
— Siellä oli karhu ja tanssia ja kissoja ja koiria, Pihla kertoo.
— Hauskinta oli kun piti hiipiä ja ottaa isoja askelia, Hertta jatkaa.
Tytöt odottavat joulua innolla. Mikä on parasta joulussa?
— Joulupukki ja porkkanalaatikko, Pihla Purhonen kertoo.
