Imatran lauantaisen lentoturman tutkinnassa tehdään lisävarmistuksia hätälaskuun ja sen epäonnistumiseen liittyen – "Se on kysymysmerkki, miksi kone kippasi maassa ympäri"

Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan ohjaaja pelasti sen, mitä pelastettavissa oli. Imatran Ilmailukerho ry:n puheenjohtajan Timo Pankan mukaan helle ja kuumuus vei moottoritehoa todella paljon.

Anu Kiljunen

Cessna 206 -merkkinen lentokone tuhoutui turmassa melko perusteellisesti. Imatran Ilmailukerhon puheenjohtajan Timo Pankan mukaan siitä ei enää lentokonetta tehdä.
Cessna 206 -merkkinen lentokone tuhoutui turmassa melko perusteellisesti. Imatran Ilmailukerhon puheenjohtajan Timo Pankan mukaan siitä ei enää lentokonetta tehdä.

Imatralla lauantaina tapahtuneen lentoturman tutkinta jatkuu. Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan Veli-Pekka Nurmen mukaan tällä hetkellä tehdään lisävarmistuksia erityisesti hätälaskuun ja sen epäonnistumiseen liittyen.

Lentokone ehti nousukiidossa noin kymmenen metriin korkeuteen, kun lentäjä havaitsi, ettei kone ottanut tehoja niin kuin olisi pitänyt ja päätti tehdä pakkolaskun.

Kiitotie oli ehtinyt jo loppua ja kone putosi nurmikolle kiitotien jatko-osalle. Kone ei rullannut maassa normaalisti, vaan pyörähti vielä kertaalleen ympäri.

Veli-Pekka Nurmen mukaan lentäjälle ei ollut tilanteessa muuta mahdollisuutta kuin hätälasku.

– Ohjaaja pelasti sen, mitä pelastettavissa oli. Se on tietysti kysymysmerkki, miksi kone kippasi maassa ympäri eikä pysynyt oikeassa asennossa.

Kuumuus vei moottoritehoa todella paljon, turvajärjestelyt kunnossa

Imatran Ilmailukerho ry:n puheenjohtaja Timo Pankka on helpottunut, ettei onnettomuudessa tullut suurempia henkilövahinkoja.

– Kyllähän se aina järkyttää, kun tuollaista tapahtuu, hän sanoo.

Pankan mukaan ilmailukerhoa kiinnostaa onnettomuudessa se, miksi onnettomuus tapahtui.

– Onko tekniikka vai ihminen pettänyt, ja onko koulutusta parannettava tai asenteita korjattava, Pankka pohtii.

Hänen mukaansa onnettomuuden aikaan olosuhteet olivat hankalat hellekelistä johtuen. Pankan mukaan kuumuus vei moottoritehoa todella paljon.

– Oli niin kuuma, ettei nämä mäntämoottorit enää oikein jaksa.

Anu Kiljunen

Lentoturmassa ollut Cessna oli Skydive Karjala ry:n ainoa lentokone.
Lentoturmassa ollut Cessna oli Skydive Karjala ry:n ainoa lentokone.

Onnettomuuskone on edelleen katollaan Immolan lentokentällä. Pankan mukaan kone siirretään pois heti, kun onnettomuustutkintakeskus antaa siihen luvan.

– Väki on käynyt täällä ajelemassa ja parkkipaikalta katsomassa konetta.

Pankan mukaan Immolan kentän turvajärjestelyissä ei ollut mitään vikaa ja ne olivat ajan tasalla. Kentän kiitoradatkin on vastikään laitettu kuntoon.

– Olemme niin sanottu korpikenttä eikä tämä ole valvottu lentopaikka. Hoidamme itse järjestelyt viranomaisten vaatimalle tasolle.

Lentäjä ei olisi voinut havaita häiriötä aikaisemmin

Lentokoneen kyydissä oli ohjaajan lisäksi viisi laskuvarjohyppääjää, joista yksi sai vakavampia vammoja.

Lentokone Cessna 206:n takaosa on riisuttu laskuvarjohyppääjiä varten istuimista, että hyppyvarustukselle riittäisi tilaa, ja hyppääminen olisi mahdollisimman yksinkertaista.

Väljässä tilassa ihmiset pääsivät myös sinkoutumaan, kun koneen putoaminen päättyi kuperkeikkaan. Tämän myötä turmassa olisi voinut käydä paljon pahemminkin.

– Vähän ihme, ettei tuon vakavampia seurauksia tullut. Siinä oli hyvää tuuria, sanoo Veli-Pekka Nurmi.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja ei usko, että lentäjä olisi voinut havaita lentokoneen moottorihäiriötä aikaisemmassa vaiheessa.

Nurmi ei tässä vaiheessa tutkintaa kerro, oliko kyseisellä lentokoneella lennetty aikaisemmin saman päivän aikana.

Varsinaista pitkää onnettomuustutkintaa lentoturmasta ei käynnistetä. Alustava tutkinnan raportti valmistuu parissa viikossa.

– Tämä on ilmeinen moottorihäiriötapaus ja koneen ominaisuudet tunnetaan hyvin, niin täydestä tutkinnasta ei olisi sen kummempaa hyötyä.

Luetuimmat