Maneesin, Käringin, Ukonhaudan tai Miettilän lähteistä mökkivesiä ottavan on oltava tarkkana: Imatran seudun ympäristötoimi ei enää tarkista veden laatua – Raakavettä saa Imatralla hanastakin

Luonnonlähteiden kaivorakenteet alkavat olla monin paikoin huonossa kunnossa. Katso asiantuntijan vinkit mökkivesien säilytykseen ja kaivon keväthuoltoon.

Olli Herranen

Mökkiläisen vedenkäyttö rajoittuu usein muutamaan kuukauteen vuodessa. Jos käytössä on oma kaivo, keväällä on hyvä varmistua myös sen kunnosta.
Mökkiläisen vedenkäyttö rajoittuu usein muutamaan kuukauteen vuodessa. Jos käytössä on oma kaivo, keväällä on hyvä varmistua myös sen kunnosta.

Imatran seudun ympäristötoimi ei enää tänä kesänä tarkista lähteiden vedenlaatua. Viranomaiset ovat tutkineet seutukunnan suosituimpien lähteiden veden perinteisesti kerran kesässä ja toimittaneet sitten paikan päälle tiedon tuloksista. Nyt tarkastukset jäävät supistettujen palvelujen vuoksi tekemättä.

Kyse on muutamista lähteistä. Ympäristöinsinööri Armi Kainulainen muistuttaa, että yksi tarkastus kesässä ei ole tähänkään asti kertonut koko totuutta. Valtaosissa lähteitä kaivorakenteet ovat heikkokuntoisia.

– Kyse on ollut yhdestä hetkestä, jolloin tutkimus on tehty. Seuraavana päivänä on voinut jo sattua jotakin, joka on muuttanut veden tilan.

Imatralla näytteitä on otettu Maneesinlähteeltä, Ruokolahdella Ukonhaudan ja Käringin lähteeltä sekä Rautjärvellä Miettilästä. Parikkalassa kartoituksessa on ollut mukana Koitsanlahden lähde. Tutkittujen lähteiden kaivot ovat Kainulaisen mukaan ajan myötä haurastuneet ja esimerkiksi Maneesinlähteellä riski veteen päätyvästä ylimääräisestä aineksesta on kasvanut.

Vedenlaatu lähteillä on pääsääntöisesti ollut viime vuosina hyvä. Vain Käringinrannassa laatu on vaihdellut.

Yleisillä paikoilla olevat lähteet ovat alttiita ilkivallalle

Epäpuhtaudet voivat päätyä sinänsä raikkaaseen lähdeveteen monilla tavoilla. Hoitamattomat kaivorakenteet eivät välttämättä pidätä etenkään pienten eläinten päätymistä kaivoon. Vedessä seisonut hiirenraato saastuttaa nopeasti veden.

Toisaalta maanpinnalla olevalla vedellä ei ole suojaavaa maakerrosta ja allas on altis valumille varsinkin rankkasateilla. Maaperästä irronneet mikrobit vaikuttavat nopeasti kaivossa olevan veden laatuun.

Myöskään vedenottamisen rakenteet eivät välttämättä ole puhtaat. Jos letkuviritykset ovat olleet kauan paikoillaan, saattaa niissä muhia ongelmia.

– Eikä tietenkään voi sulkea pois ilkivallan mahdollisuutta, Kainulainen muistuttaa.

Raakavettä saa Imatralla puhtaana hanastakin

Kainulainen käyttää itse hanavettä, mutta ymmärtää lähdeveden suosijoita. Osa ihmisistä haluaa vetensä luonnonmukaisempana. Imatralla pintavedestä tehtävä talousvesi kloorataan.

Kainulainen muistuttaa, että käsittelemättömän veden ottamiseen on Imatralla hygienisempikin tapa kuin metsälähde. Immolan vedenottamorakennuksen takana on hana, josta tulee raakana Hiekkoinlahden pohjavettä.

– Hana on aitaamattoman alueen ulkopuolella ja aika vilkkaassa käytössä. Kun siellä palaa vihreä valo, kuten yleensä, on pohjaveden pumppaus päällä ja vettä saatavilla.

Vesi hanaan johdetaan suoraan pohjavedenottamosta ja sen kuntoa ympäristötoimi analysoi useamman kerran vuodessa.

Katse myös astiaan, tai omaan kaivoon

Sinällään mökeille kannettavan veden kuntoon vaikuttaa käytetyn veden laadun lisäksi myös säilytysastia. Kainulainen itse ei käyttäisi montaa päivää seisonutta vettä.

– Jos on pimeä ja viileä paikka, ja kanisteri on hyvin puhdistettu, säilyvyys on parempi. Mutta aika pian astioiden sisäpinnoille alkaa kertyä limakerros.

Omia kaivoja käyttäviä mökkiläisiä Kainulainen suosittaa kurkkaamaan kannen alle. Keväthuoltoon kuuluu vähintäänkin silmämääräinen tarkastelu, jotta veteen ei ole päätynyt esimerkiksi jyrsijöitä.

Veden vaihtaminen kokonaan kaivon tyhjentämällä varmistaa uuden raakaveden valumisen. Samalla se huuhtelee mahdollisesti putkistoissa seisseen veden.

Vinkkejä kaivon kunnostukseen löytyy ympäristöhallinnon verkkosivuilta.

Maakunnassa satoja lähteitä

Koko Suomessa lähteitä on merkitty kartalle yli 30 000.

Vuonna 2014 tehdyn laskennan mukaan Etelä-Karjalassa lähteitä on 611.

Etelä-Karjalassa lähdetiheys on maan keskiluokkaa. Tiheimmin lähteitä on Pohjois-Savossa ja harvalukuisimmin Ahvenanmaalla.

Luetuimmat