Petotutkijat: Hevosen kimppuun käyminen oli ilvekseltä virhearvio — Suomalaisten petopelko on viime vuosina kasvanut

Ilves yritti saalistaa islanninhevosen Mikkelin Rahulassa viime perjantaina. Kotieläimet petojen saalistuskohteina herättävät voimakkaita tunteita. Susipelko on viime vuosina kasvanut, vaikka susikanta on pienentynyt. Ilvestä pelätään suurpedoista vähiten.

AOP / Ismo Pekkarinen, Barcroft Media / Tony Margiocchi  

Ilveksiä ja karhuja tallustelee Etelä-Savossa suurin piirtein yhtä 
monta. Ilveksien määräksi arvioidaan 200—250 ja karhujen 200–220. 
Susilaumojen reviirejä ei maakunnassa ole. Yksittäiset nuoret yksilöt 
ovat yleensä Etelä-Savossa läpikulkumatkalla.
Ilveksiä ja karhuja tallustelee Etelä-Savossa suurin piirtein yhtä monta. Ilveksien määräksi arvioidaan 200—250 ja karhujen 200–220. Susilaumojen reviirejä ei maakunnassa ole. Yksittäiset nuoret yksilöt ovat yleensä Etelä-Savossa läpikulkumatkalla.

Mikkelin Rahulassa aitauksessa ollut islanninhevonen sai viime viikonloppuna haavoja, kun yksi tai useampi ilves hyökkäsi sen kimppuun.

Luonnonvarakeskuksen ilvestutkijan Katja Holmalan mukaan tapaus on harvinainen, mutta ei ainoa lajissaan.

Jutuista tehdään dramaattisia ja pelottavia tapauksia, jotka eivät ole suhteessa todelliseen riskiin. - Katja Holmala

— Ilveksille sattuu virhearviointeja, joissa se saattaa yrittää saalistaa ponia tai pienikokoista hevosta. Tiedän tapauksen Uudeltamaalta, jossa ilves kävi raapimassa samaa ponia kolme eri kertaa.

Osassa Holmalan tietämissä tapauksissa lumijäljistä on voitu päätellä ponin olleen makuulla. Tämä on erehdyttänyt ilvestä saaliseläimen koosta ja se on tehnyt saalistusloikan.

Ilvesten jälkiä löytyy yleensä paljon hevos- ja poniaitausten ympäriltä, mutta ne eivät tule sinne varsinaisesti hevosia jahtaamaan.

— Ruokintaan käytettävä heinä ja kaura houkuttelee paikalle rusakoita ja jäniksiä , ja näiden perässä ilvekset ovat.

Hevosten yhteispuolustus

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojolan mukaan Mikkelin saalistusyritys on todennäköisesti keskeytynyt siihen, että ilves on huomannut saaliin sille liian suureksi ja voimakkaaksi.

Kojola pitää mahdollisena ponin omistajan arviota siitä, että samassa aitauksessa olleet muut ponit ja aasit ovat keskeyttäneet saalistuksen.

— Hevoseläimillä on tällaista yhteispuolustusta.

Rahulan tapausta ei Kojolan ja Holmalan mukaan voi pitää osoituksena ilveksen nälkiintymisestä tai siitä, että se olisi jollakin tapaa häiriintynyt yksilö.

Susikanta pieneni, mutta pelko kasvoi

Kotieläinten joutuminen pedon saaliiksi herättää usein pelonsekaista some-keskustelua ja petovihaa. Samoin tapaukset synnyttävät pelkoa siitä, että pedot hyökkäävät ihmisten kimppuun.

— Tutkimusten mukaa esimerkiksi susipelko on Suomessa yleisempää kuin monissa muissa Euroopan muissa maissa, Kojola sanoo.

Pelon yleisyys ei selity susien määrällä. Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen tilaaman tutkimuksen mukaan vuonna 2009 susia pelkäsi 32 prosenttia suomalaisista.

Vuonna 2013 susia pelkäävien määrä oli noussut 47 prosenttiin, vaikka vastaavana aikana susikanta oli pienentynyt.

Ilveksiä pidetään vähiten pelottavana suurpedoista.

— Silloinkin varmaan pelätään enemmän lemmikkieläimien puolesta, Holmala arvioi.

Pedot käyvät harvoin ihmisen kimppuun

Kojola muistuttaa, että todennäköisyys joutua pedon kynsiin on pieni. Susi surmasi ihmisen Suomessa viimeksi 136 vuotta sitten. Karhu surmasi ihmisen viimeksi Ruokolahdella vuonna 1998.

— Karhun kanssa ihminen joutuu jonkinlaiseen konfliktiin ehkä kerran vuodessa. Nämä tapaukset liittyvät useimmiten metsästykseen.

Holmalan mielestä osasyy pelkojen voimistumiseen voi olla median tapa käsitellä tapauksia.

— Tapauksia lähestytään usein konfliktiasettelun kautta. Jutuista tehdään dramaattisia ja pelottavia tapauksia, jotka eivät ole suhteessa todelliseen riskiin.

Arviot perustuvat petoyhdysmiesten havaintoihin

Arviot ilveksien ja muiden suurpetojen määristä perustuvat metsästysseurojen petoyhdysmiesten keräämiin havaintoihin.

Etelä-Savon vs. riistapäällikölle Ohto Salolle on tuttua joidenkin metsästäjien säännöllisesti esittämä kritiikki siitä, että petoja olisi virallisia arvioita enemmän. Näiden väitteiden mukaan esimerkiksi ilveskanta olisi liian suuri, ja tämä ajaisi nälkiintyneet eläimet epätoivoisiin saalistusyrityksiin.

— Tottakai, kun kysymys arvioista, niitä voidaan kyseenalaistaa. Arviot perustuvat kuitenkin luotettaviin havaintoihin, Salo sanoo.

Luonnonvarakeskuksen ilvestutkijan  Katja Holmalan mukaan on mahdollista, että ilveksien määrä joissakin maakunnan osissa on kasvanut enemmän kuin muualla. Koko maakunnan tasolla hän pitää arvioita luotettavana.

Viimeisen arvion mukaan yli vuoden ikäisiä ilveksiä on Etelä-Savossa 200 — 250. Siinä on oli hivenen nousua edellisestä vuodesta.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.