Itärajan tuntumassa pörrää pian kymmeniä droneja: Kaakkois-Suomen rajavartioston tavoitteena on hankkia joka partiolle ikioma pikkudrone

Rumble Tools ja Rajavartiolaitoksen esikunta kehittelevät myös jykevämpää automaattidronea, joka nousisi itsenäisesti ilmaan aina kun rajalla tapahtuu jotakin.

Anu Pakarinen

Komentaja, eversti Ismo Kurki kertoi Kaakkois-Suomen rajavartioston ajankohtaisista asioista Imatran kaupunginvaltuustolle maanantaina. Esiin nousivat muun muassa dronet.
Komentaja, eversti Ismo Kurki kertoi Kaakkois-Suomen rajavartioston ajankohtaisista asioista Imatran kaupunginvaltuustolle maanantaina. Esiin nousivat muun muassa dronet.

Dronet eli kauko-ohjattavat lennokit ovat pian erottamaton osa itärajan päivittäistä valvontaa.

Tavoitteena on, että jokainen Kaakkois-Suomen rajavartioston partio saa avukseen ikioman, kevytrakenteisen dronen. Tämä tarkoittaa useiden kymmenien pienoisdronejen hankintaa lähivuosien aikana.

Asiasta kertoi Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Ismo Kurki vieraillessaan maanantaina Imatran kaupunginvaltuustossa.

Droneista saatu erinomaisia kokemuksia

Ohjelmassa oli lyhyt tilannekatsaus rajan toimintaan, jonka jälkeen valtuutetuilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä.

Heikki Luukkanen (sd.) halusi tietää, mikä rooli rajavalvonnassa on droneilla.

Drone menisi siihen paikkaan, josta hälytys on saatu, ja voisi tunnistaa kohteen, onko se eläin tai ihminen, ja seurata sitä. — Ismo Kurki

Ismo Kurki kertoi droneja kokeillun nyt puolentoista, kahden vuoden ajan, ja ensimmäisten kokemusten olleen todella positiivisia.

— Se on varmasti tulevaisuuden laite, jolla yksittäisen rajapartion havaintokykyä laajennetaan huomattavasti. Partio ei näe vain sitä mitä omilla silmillä näkee, vaan voi nostaa pikkudronen ilmaan ja käydä katsomassa, mitä lähialueella tapahtuu. Tavoitteena on, että muutaman vuoden sisällä jokaisella partiolla on tällainen pieni laite, jolla pystyy näkemään päiväsaikaan, aloitti Kurki vastauksensa.

Lisäksi tavoitteena on hankkia joka raja-asemalle kalliimpi ja jykevämpi laite, jossa on lämpökamera ja joka pystyy toimimaan myös peitteisessä maastossa ja pimeässä, hän jatkoi.

Rumble Tools mukana pilottihankkeessa

Kehitystyö ei pääty tähän.

Menossa on Rajavartiolaitoksen esikunnan ja imatralaisen droneyritys Rumble Toolsin yhteinen pilottihanke, jossa kehitetään rajavalvonnan käyttöön itsenäisesti toimivaa valvontadronea. Tavoitteena on, että drone nousisi ilmaan automaattisesti aina, kun valtakunnan rajalta tulee hälytys.

Mika Strandén

Dronet eli kauko-ohjattavat lennokit tulevat yleistymään rajavalvonnassa lähivuosina.
Dronet eli kauko-ohjattavat lennokit tulevat yleistymään rajavalvonnassa lähivuosina.

— Drone menisi siihen paikkaan, josta hälytys on saatu, ja voisi tunnistaa kohteen, onko se eläin tai ihminen, ja seurata sitä. Aika rajattomat mahdollisuudet tämä antaa. Mutta kuten sanoin, vielä ollaan alkutekijöissä ja haetaan ensimmäisiä kokemuksia, Kurki toppuutteli.

Rikollisetkin käyttävät

Valitettavasti droneja voidaan käyttää myös rikollisiin tarkoituksiin, ja on jo käytettykin.

Kaakkois-Suomen rajavartiolla on ollut yksi lennokin tekemä valtionrajarikos tutkinnassa. Dronea käytettiin vuonna 2017 tupakan salakuljettamiseen Venäjältä Suomeen.

Ismo Kurjen mukaan Suomeen ehdittiin salakuljettaa ennen kiinnijäämistä ”joitain kymmeniä kartonkeja”.

Tapaus on tuskin ainut, hän myöntää. Hyvin todennäköisesti niitä on muuallakin ja useammin käytetty, mutta ongelmana on, että droneja on erittäin vaikea havaita, hän toteaa.

Mitä kuuluu Rajamuseolle?

Dronejen lisäksi valtuutettuja kiinnosti muun muassa Immolassa toimivan Rajamuseon kohtalo.

Asian otti esiin Jouko Partanen (kok.), joka halusi tietää, onko museo tosiaan muuttamassa Lieksaan, joka on kiinnostunut ottamaan museon siipiensä suojiin.

Ismo Kurki kertoi rajavartiostolaitoksen tahtotilan olevan edelleen, että museo säilyy Imatran Immolassa. Raha kuitenkin on se, joka sijoituspaikan lopulta ratkaisee.

Kyse on Immolan vakavista sisäilmaongelmista, joiden korjaaminen lisää rajavartioston vuosikustannuksia. Siksi on tarkkaan laskettava, mitä toimintoja Immolaan on varaa sijoittaa, Kurki selitti valtuutetuille.

— Jos rakennukset omistavan Senaatti-kiinteistöjen asettama hinta on sopivan alhainen, museo säilyy Immolassa. Jos hinta on liian kallis, mennään jatkoneuvotteluihin Lieksan kanssa, tiivisti Ismo Kurki tilanteen.

Luetuimmat

Kommentoidut