Maakunnassa panostetaan uusiutuvaan energiantuotantoon

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenranta–Imatra -seutu tarvitsee kymmenkertaisen määrän tuuliturbiineja nykyiseen verrattuna.

Lappeenrannan kaupunki

Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan etenkin Lappeenrannassa on yksityiskäytössä paljon aurinkovoimaloita, mutta niiden teho on pieni. Imatra tulee perässä.

Valtio valitsi Lappeenranta-Imatra-kaupunkiseudun, pääkaupunkiseudun ja viisi muuta kaupunkiseutua, joiden kasvusopimusideoita se lähtee hallituksen kärkihankkeina rahoittamaan.

Lappeenranta–Imatra -kaupunkiseudun tavoitteena on hiilineutraalius ja kiertotalous.

Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinosen mukaan valtio rahoittaa kasvusopimusta ensimmäisenä toimintavuotena 351 000 eurolla. Vastaavalla summalla siihen osallistuvat alueen kunnat ja yliopisto.

Kaupunki hakee parhaillaan rahoitusta Etelä-Karjalan liitolta yksittäisiä hankkeita varten.

– Sitten pääsisimme töihin syksyn ja loppuvuoden aikana, Heinonen kaavailee.

Yhtenä hankkeena on Kukkoroinmäen jätekeskuksen jätteiden optimaalinen hyödyntäminen. Niistä pyritään tekemään raaka-aineita, joita tällä hetkellä otetaan luonnosta.

Toinen päämäärä on hyödyntää uusiutuvaa energiaa niin, että ajoneuvot toimisivat synteettisellä maakaasulla bensiinin ja dieselin sijaan.

Kehitysjohtaja kertoo, että kaupunkiseutu voisi siirtyä toimimaan lähes täysin uusiutuvalla energialla niin, että fossiilisesta energiasta voidaan luopua.

– Sen sijaan, että toisimme ulkomailta öljyä, dieseliä ja maakaasua, käyttäisimme kaikki rahat uusituvan energian tuotantoon, saisimme lisättyä maakunnan työllisyyttä ja vietyä Lappeenranta - Imatra -ajattelua eteenpäin. Kaupunki kokonaisuudessaan olisi energiatuotannoltaan nykyistä omavaraisempi ja päästötön, ensimmäisenä maailmassa.

Heinosen mukaan aurinko- ja tuulivoimaloiden rakentamiseen tarvittaisiin 4 000 henkilötyövuotta. Vastausta haetaan maailmanlaajuisesta sähkömarkkinoiden murroksesta, joka edellyttää uusiutuvien energialähteiden ja niiden varastoinnin kehittämistä.

– Ratkaisun avaimet voivat löytyä hiilidioksidin ja veden hyödyntämisestä, jolloin energiaa voidaan varastoida vedyn tai metaanin muotoon. Tällä voi olla vaikutusta koko eurooppalaisen energiamarkkinan uusiutumiseen, kun tuuli- ja aurinkoenergian ongelmana on pidetty epäsäännöllistä tuotantoa, Heinonen sanoo.

Heinonen muistuttaa, että kaupunkiseudun suunnitelmien toteutumista tukee sen, että Imatralla sijaitsee maan isoin vesivoimalaitos ja Joutsenossa sisämaan suurin tuulipuisto.

Aurinkovoimaloita Lappeenranta–Imatra -seutu tarvitsee kuitenkin 100-kertaisen määrän lisää ja kymmenkertaisen määrän tuuliturbiineja. Tällä hetkellä aurinkovoimaa hyödyntävät lähinnä yksityistaloudet.

Parhaillaan kaupunkikonserni kuitenkin rakentaa kolmea suurehkoa aurinkovoimalaa ja yliopistokampusalueelle on rakennettu yksi maan suurimmista aurinkovoimaloista.

Kasvusopimuksen tavoitteena on myös viedä Lappeenrannan yliopiston ja ammattikorkeakoulun osaamista maailmalle.

– Ministeriöt kiittelivät, että tässä ovat kohdallaan kaikki palaset, mitä Suomi tarvitsee, Heinonen kertoo hallituksen mielipiteestä kaupunkiseudun kasvusopimuksesta.

Imatran osuudesta vastaava Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n toimitusjohtaja Ari Keskinen kertoo, että kaupunki on Lappeenrannan mukana työstämässä innovatiivisia hankkeita, jotta saataisiin yliopiston tuotteita kehitettyä.

– Meillä on muutamia asiakasyrityksiä, joiden kanssa on tehty yhteistyössä kiertotalousasioita vuosia. Nyt saadaan tätä kautta konkreettisia asioita aikaiseksi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet