Väylävirasto: Uudet ratalinjaukset eivät kannata, mutta junat voisivat ajaa Imatralta pääkaupunkiseudulle 250 km/h

Väyläviraston selvitys ei pitänyt uusia itäratalinjauksia kannattavina ainakaan 20 vuoden aikajänteellä.

Katja Juurikko

 Väyläviraston selvityksen perusteella nykyisten ratojen kehittäminen olisi kannattavampi vaihtoehto kuin uuden linjauksen rakentaminen.
Väyläviraston selvityksen perusteella nykyisten ratojen kehittäminen olisi kannattavampi vaihtoehto kuin uuden linjauksen rakentaminen.

Väyläviraston selvityksen mukaan nykyisten ratojen kehittäminen olisi kannattavin vaihtoehto itäiseksi ratayhteydeksi.

Selvityksen mukaan ehdotetut uudet ratalinjaukset Porvoon ja Kouvolan tai Porvoon ja Kotkan kautta eivät näytä kannattavilta ainakaan noin 20 vuoden aikajänteellä.

Aikasäästö 15–26 minuuttia

Selvityksessä tarkasteltiin itäisten nykyisten ratojen kehittämistä Karjalan radalla välillä Imatra–Joensuu sekä Savon radalla välillä Kouvola–Kuopio.

Matka-aikoja voidaan selvityksen mukaan lyhentää 15–26 minuutilla.

Myös Keravan ja Imatran välillä saataisiin muutaman minuutin aikasäästöt nopeampien junien ansiosta. Väylävirasto selvittäisi mahdollisuudet nostaa junien nopeuksia jopa 250 kilometriin tunnissa Lappeenrannan ja Keravan välillä. Samaa maksiminopeutta voitaisiin soveltaa myös Luumäen ja Vainikkalan välillä.

Hyödyt suuremmat, kustannustehokkuus heikompi

Väyläviraston vertailussa nykyisten ratojen kehittäminen osoittautui uusia oikoratoja kannattavammaksi.

Uusien ratayhteyksien toteuttaminen toisi suuremmat hyödyt kuin nykyisten ratojen kehittäminen.

Koska uusien ratojen investointikustannukset ovat suuret, kustannustehokkuus jää heikommaksi.

Uudet ratayhteydet eivät ole kannattavia

Porvoon kautta Kouvolaan kulkeva linjaus olisi selvityksen mukaan hyötykustannussuhteeltaan korkeampi kuin Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kulkeva linjaus.

Ero linjausten kannattavuudessa tulee siitä, että Kouvolan linjauksen investointikustannukset olisivat noin kolmanneksen pienemmät ja se hyödyttäisi sekä Karjalan radan että Savon radan liikennettä.

Porvoosta Kotkan kautta Luumäelle kulkeva linjaus voisi kuitenkin pitkällä aikavälillä tukea paremmin mahdollisuutta kehittää nopeaa Helsinki–Pietari-yhteyttä Kotkan ja Viipurin välisellä uudella ratakäytävällä.

Kustannukset 2,1 ja 3,2 miljardia euroa

Porvoo–Kouvola-linjauksen investointikustannukset olisivat 2,1 miljardia euroa ja Porvoo–Kotka–Luumäki-vaihtoehdon 3,2 miljardia euroa.

Molemmat hankkeet sisältävät myös Savon ja Karjalan ratojen parantamistoimenpiteitä.

Linjauksesta riippumatta idän suunnan uuden ratayhteyden on suunniteltu kytkeytyvän lentorataan. Idän ratayhteyden edellytyksenä olisikin noin 2,65 miljardin euron lentoradan toteutuminen.

Selvitys ei ole päätös

Selvitys teetettiin, jotta saataisiin lisätietoa itäisen suunnan kehittämisen mahdollisuuksista ja kehittämisen vaikutuksista.

Väyläviraston selvitystä hyödynnetään liikenne- ja viestintäministeriön ja Itä-Suomen kaupunkien keskusteluissa, joissa pohditaan idän suunnan ratojen jatkosuunnittelua.

Itäratojen jatkosuunnittelusta voidaan päättää osana joko valtakunnallista Liikenne 12 -suunnitelmaa tai sen toimeenpanoa taikka erillisissä hankeyhtiöneuvotteluissa.

Hankeyhtiöneuvottelut alkavat

– Seuraavaksi kuntien kanssa aloitetaan keskustelut suunnitteluhankeyhtiön perustamisesta uutta itäistä ratayhteyttä varten, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) toteaa tiedotteessa.

Harakan mukaan hankeyhtiömallilla voidaan edetä, jos kunnat ovat halukkaita rahoittamaan suunnittelua samoin ehdoin kuin jo perusteilla olevissa Suomirata ja Turun tunnin juna -hankeyhtiöissä on sovittu.

Ministeriö alkaa kartoittaa kuntien halua osallistua hankeyhtiön perustamiseen ja itäisen suunnan suunnittelun rahoittamiseen.

Luetuimmat