Imatrankoski tarvitsee väriä! Toimijoiden yhteinen tavoite: Imatrankoskesta tulee pöhinäkeskusta, ja sen luominen alkaa siitä, että pidetään paikat kunnossa

Huviveneet Vuokselle, kolmen lavan kaupunkifestareita, liikenne maan alle, historiaa, väriä, katusählyturnauksia, ja nyt eikä hamassa tulevaisuudessa — Siinä osa Imatrankosken toimijoiden eväistä keskustan elävöittämiseksi.

Piia Kaskinen

Imatrankoski tarvitsee väriä, sanoi Lassi Huuskonen, nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja.
Imatrankoski tarvitsee väriä, sanoi Lassi Huuskonen, nuorisovaltuuston varapuheenjohtaja.

Kaupungilla on vain yksi keskusta, ja se on Imatrankoski. Muut alueet ovat kaupunginosia. Jos on päätetty kehittää keskustaa, niin silloin ei voi kehittää myös kaikkea muuta, sillä siihen eivät paukut riitä, summasi osallistujien tuntoja Intersportin yrittäjä Jarkko Rahkonen.

Imatrankosken tulevaisuus kokosi keskiviikkona alakerrallisen alueen toimijoita, yrittäjiä ja virkamiehiä OC-Baarin alakertaan.
Ja jos heidän suunnitelmistaan toteutuu lähivuosina edes pieni osa, Imatrankosken alue muuttuu paljon mukavammaksi — mikä puolestaan tarkoittaa sitä, että se houkuttaa puoleensa ihmisiä. Asukkaita ja turisteja, investointeja. Elinvoimaa.

Siisteydestä retosteluun

Osa suunnitelmista ei vaatisi edes paljon rahaa.

Ne lähtisivät siitä, että pidettäisiin paikat kunnossa — putsattaisiin kadunedustat tupakantumpeista, pidettäisiin rakennusten julkisivut kunnossa, viheralueista ja puistoista, kaupunkipuron alueesta puhumattakaan.

Kovin paljon ei maksaisi sekään, että Imatrankosken alueelle saataisiin vessoja turisteille. Sekä lisää bussiparkkeja sen yhden, Bar Kuohun vieressä olevan lisäksi. Ja että aluetta mainostettaisiin, ylpeydellä ja häpeilemättömästikin retostellen.

Kävelykatu pitäisi päällystää uudestaan

Osa alueen toimijoiden kehittämisehdotuksista sen sijaan vaatisi enemmän rahaa. Sekä järeitä toimia kaupungilta.

Piia Kaskinen

Imatra on niin pieni kaupunki, että täällä täytyy tehdä asiat paljon tavallista näyttävämmin, sanoi pitkän linjan kulttuuritoimija ja Imatran 46. Inkeri, Mirja Borgström.

Esimerkiksi se, että liikenne voisi painua maan alle Rajapatsaalta päin keskustaan tultaessa. Nykyinen Helsinginkadun pätkä, Koskenparras ja Inkerinaukio voisivat muuttua kävelyaukioksi, kuten Uutispostin toimitusjohtaja Pasi Saajanlehto ehdotti.

Ja Rajapatsaan suunnalla on myös raja, ja sieltä tulee Suomen ainoa tie, joka johtaa Venäjältä suoraan kaupungin keskustaan, muistutti Ina Heino, Inaudion toimitusjohtaja.

Lisäksi Koskenpartaan kävelykatu tulisi päällystää uusiksi.
— Nykyisellään se on jo rähjäinen ja likainen ja roudan runtelema, totesi sitä aikanaan suunnitellut arkkitehti Erkki Jouhki.

Valmiita suunnitelmia on paljon

Imatrankosken ehostamiseksi on olemassa valmiita suunnitelmia, moni vain odottaa naftaliinista kaivamista.

Esimerkiksi Inkerinaukiolle voisi rakentaa katoksia, jotta tapahtumanjärjestäjät voisivat tuoda tapahtumiaan sinne — sää tuo heidän toiminnalleen niin isot riskit, että kaikki mitä niiden minimoimiseksi voisi tehdä, olisi kotiinpäin.
— Tähän, kaupungin keskustaan saisi monen esiintymislavan kaupunkifestarin. Yksi esiintymispaikka olisi Inkerinaukio, toinen voisi olla kesäteatterilla ja kolmas Koskenpartaan esiintymislavalla, ehdotti kiinteistösijoittaja Emilio Urpalainen.

Myös Vuoksea pitäisi pystyä käyttämään nykyistä paremmin. Esimerkiksi yksi nähtävyyspaikka on aivan kokonaan käyttämättä.
Fortumin voimalaitoksen kupeeseen, koskelle päin, voisi avata näköalatasanteen, miksei kahvilankin. Siitä tulisi varmasti suosittu nähtävyys, Urpalainen sanoi.
— Nykyään Vuoksi tuo rahaa vain Fortumille. Miksei Saimaalta voisi tehdä sulkua, jota pitkin huviveneet voisivat tulla kaupunkiin asti?

Muutenkin Vuoksea voisi tuoda paremmin näkyville. Esimerkiksi nykyisen Osuuspankin talon tilalle voisi rakentaa — sitten joskus — talon, joka kohoaisi pylväiden päälle niin, että kävelykatua pitkin kulkiessaan näkisi koskelle jo hyvissä ajoin, eikä niin, että sen huomaa vasta kun siihen melkein törmää.

Piia Kaskinen

Keskustelutilaisuus veti OC-baarin alakerran täyteen väkeä.

Paljon auttamattoman vanhanaikaisia kiinteistöjä

Myös monelle, jo elinkaarensa loppupäässä olevalle kiinteistölle pitäisi tehdä jotain. Ainakin kaupan tarpeisiin ne ovat käyneet auttamattoman vanhanaikaisiksi, hirmuisine hukkatilamäärineen — ja rumiakin ne ovat.

Urpalainen esitteli tilaisuudessa monta kiinteistöä, jonka tulevaisuudesta olisi syytä käydä perusteellinen keskustelu.

Jukka Evälahti, rakennusliike Evälahden hallituksen puheenjohtaja tosin huomautti, että monilla kiinteistöillä on useita omistajia, myös ulkomaalaisia. Siksi niiden kohtalosta päättäminen ei ole aivan yksioikoinen juttu.

Mutta pelkät rakennukset ja kauniiden maisemien esiin tuominen, tai yritykset eivät sinänsä riitä, sillä elossa pysyäkseen Imatrankoski tarvitsee äksöniä, asioiden tekemistä näyttävästi, ylpeyttä omasta tekemisestä.

Elämyskeskukset ovat tulevaisuutta

Sitä paitsi kivijalkaliikkeet eivät ole kaupan tulevaisuutta, totesi myös HM-vaatekaupan myymäläpäällikkö Sari Erjansalo-Hallikas. Hänen mukaansa Imatrankoski ei nykyisellään houkuta kansainvälisiä ketjuliikkeitä.
— Jos me joutuisimme lähtemään nykyisistä tiloistamme, ei Imatrankoskella ole yhtään varteenotettavaa vaihtoehtoa, minne mennä.

Tulevaisuutta eivät ole myöskään kauppakeskukset, tulevaisuutta ovat elämyskeskukset, huomautti Neea Suomi, Cafe Nissen kahvilatyöntekijä.

Hän vertasi näiden eroa Lappeenrannassa olevaan tilanteeseen.
— Galleria on kauppakeskus. Iso-Kristiina on elämyskeskus. Toinen näivettyy, toinen ei.

Tästä syystä myös Imatrankoskea pitäisi muokata ulkotiloihin rakennetun elämyskeskuksen suuntaan. Ja elämyksen pitäisi kantaa ihmistä yhdestä mukavasta liikkeestä toiseen, ja koko alueen läpi, nyt tunnelma latistuu yhdestä mukavasta liikkeestä ulos astuessa.

Imatrankosken elämyskeskus voisi sisältää myös historiaa. Siellä olisi hyvä paikka myös kaupunginmuseolle.
— Imatrankoskella kaupungin historia ei näy oikein missään. Se puuttuu, vaikka tämä on Suomen ensimmäinen matkailukohde, totesi Imatran yhteislukion lehtori Sanna Prior.

Imatrakin kaupungistuu, eli kasvaa pienempään tilaan ja ylöspäin

Piia Kaskinen

Emilio Urpalaisella on paljon ideoita Imatrankosken kehittämiseksi.

Muutenkin kehitys menee kohti tiivistymistä. Koko maailma kaupungistuu, ja Imatra menee samaan suuntaan, omankokoisessaan mittakaavassa, totesi Mitra Imatran rakennuttajan toimitusjohtaja Lassi Nurmi.
— Myös Imatralla ja Imatrankoskella rakennetaan pieniä asuntoja, ja paljon päällekkäin. Sen etuna on, että se tuo mukanaan paljon elämää, ihmisiä jotka käyttävät lähistön palveluja.

Tilaisuudessa ihmeteltiin myös sitä, mitä parikymmentä vuotta sitten oikein tapahtui.

Heino muisteli, että jo 1990-luvun alkupuolella kaupunginvaltuustossa tehtiin päätös Imatrankosken kehittämisestä. Samaan aikaan kauppa alkoi kuitenkin siirtyä kohti Mansikkalaa, ja nyt ollaankin siinä tilanteessa, jossa asukkaat ovat Imatrankoskella, ja kauppa Mansikkalassa.
— Ja mitäs ihmeen järkeä siinä on?

Saajanlehto: On toimittava nyt

Myös nuorisovaltuusto toi kokoontumiseen terveisiään.

Varapuheenjohtaja Lassi Huuskosen suulla valtuusto kertoi, että nykyisellään Imatrankoski on varsin harmaa ja ankea paikka, ja se tarvitsisi etenkin väriä. Kaduille, seiniin, toiveissa olevaan graffitinmaalausseinään.

Nuoria Imatrankoskelle houkuttaisivat myös taide, puhelinten latauspaikat, lämmin hengailupaikka, tekojääkaukalo ja tekeminen, jalkapallosta katusählyyn.
— Me puhutaan, että voisi tehdä sitä ja tätä. Mutta oikeasti meidän on tehtävä jotain nyt, muuten täältä loppuu elinvoima, huomautti Saajanlehto.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat