Lutin tutkimusryhmän hahmontunnistusta on hyödynnetty saimaannorppien tunnistamisessa — Seuraavaksi sitä hyödynnetään Laatokalla

Järjestelmä erottaa norppayksilöt turkkikuvioiden perusteella.

AOP/Ismo Pekkarinen

Saimaannorppien turkin kuviot ovat yksilöllisiä. Niiden perusteella norppayksilöt voi erottaa toisistaan.
Saimaannorppien turkin kuviot ovat yksilöllisiä. Niiden perusteella norppayksilöt voi erottaa toisistaan.

Saimaannorpat voi erottaa toisistaan turkin yksilöllisten kuvioiden perusteella. Lappeenrannan–Lahden teknillinen yliopiston (Lut) tietokonenäön ja hahmontunnistuksen tutkimusryhmä on kehittänyt viime vuosina hahmontunnistusmenetelmää norppien tunnistamiseksi.

Nyt norppien tunnistamista viedään myös Venäjälle laatokannorppien tunnistamiseen.

Kyse on Itä-Suomen yliopiston johtamasta hankkeesta, jossa mukana ovat muun muassa Lut, Suomen luonnonsuojeluliitto ja Venäjän luonnonsuojelubiologit. Kolmivuotinen hanke maksaa

Hahmontunnistusjärjestelmää voidaan käyttää apuna suojelutyössä esimerkiksi norppien määrän laskemisessa, niiden liikkumisen ja sosiaalisen kanssakäymisen selvittämisessä, Lutin tietojenkäsittelytekniikan professori, projektinjohtaja Heikki Kälviäinen sanoo.

— Norpan suojelu saadaan tehokkaaksi ja reaaliaikaiseksi.

”Systeemi opetetaan tunnistamaan tietty norppa”

Aluksi tarvitaan paljon kuvia laatokannorpista, joihin merkitään, mikä norppa on kyseessä. Saimaalla Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat ovat tunnistaneet saimaannorpat. Laatokalla venäläisten biologien tehtävä on tunnistaa norpat ja merkitä tiedot kuvaan.

— Sitten systeemi opetetaan tunnistamaan tietty norppa, Kälviäinen toteaa.

Laatokanorppien turkkikuviot eroavat Kälviäisen mukaan hieman saimaannorppien turkkikuvioista. Niissä on esimerkiksi erilaisia haaleustasoja.

Kälviäisen mukaan tavoitteena on, että jossain vaiheessa järjestelmä oppisi huomaamaan, jos kuvassa on sellainen yksilö, jota se ei ole vielä oppinut.

— Osaamisen siirto sopii uskomattoman hyvin, koska norpat ovat sukua, Laatokka on lähellä, biologeilla on Venäjän puolella samat tehtävät kuin tällä puolella. Meidän konseptimme on hyvin sovitettavissa Laatokalle, Kälviäinen sanoo.

Towards sustainable coexistence of seals and humans (EU-CBC CoExist) -hanke on kolmivuotinen, ja se maksaa noin 800 000 euroa. Rahoitus tulee Euroopan unionilta, Venäjältä ja Suomelta.

Luetuimmat