Ensimmäinen vesisynnytys Etelä-Karjalan keskussairaalassa: "Minä vain hengitin, ja yritin pitää itseni rentona," Marttiina Kainulainen kertoo

Vesisynnytysaltaassa synnyttävä äiti saa valita asentonsa itse. Veden hyödyt perustuvat sen kipua lievittävään ja äitiä kannatteleviin ominaisuuksiin.

Mika Strandén

Taipalsaarelaisen Marttiina Kainulaisen tytär syntyi Etelä-Karjalan keskussairaalassa viime viikolla.
Taipalsaarelaisen Marttiina Kainulaisen tytär syntyi Etelä-Karjalan keskussairaalassa viime viikolla.

Taipalsaarelaisen Marttiina Kainulaisen tytär syntyi maailmaan viime maanantaina. Kainulainen synnytti lapsenssa vesialtaaseen. Kyseessä oli Etelä-Karjalan keskussairaalan ensimmäinen vesisynnytys.

Kainulaiselle oli selvää, että hän haluaa kokeilla vesisynnytystä, nyt kun se oli mahdollista. Esikoistaan synnyttäessä hän oli kokeillut jo vesiammeessa oloa kivunlievityskeinona.

"Ammeessa asennon sai valita itse. Olin vähän kuin kontillani, ja nojasin päätäni altaan reunaan. Asento tuntui luonnolliselta."

— Se toimi todella hyvin. Tosin rentouduin vähän liikaakin jälkimmäisellä kerralla, kun olin ammeessa, ja synnytys ei edennyt. Sen jälkeen en päässyt enää ammeeseen, Kainulainen kertoo.

Hänen mukaansa synnyttäminen tavalliseen tapaan ja vedessä eroavat selkeästi toisistaan.

— Ammeessa asennon sai valita itse. Olin vähän kuin kontillani, ja nojasin päätäni altaan reunaan. Asento tuntui luonnolliselta.

Kainulaisen mukaan luonnollisuus kuvaa vesisynnytyksen tapaa parhaiten.

— Sitä sai kokea, miltä tuntuu, kun oma kroppa tekee itse sen työn. Minä vain hengitin, ja yritin pitää itseni rentona.

Vesi on luonnollinen elementti

Veden hyödyt synnytyksessä perustuvat siihen, että vesi lievittää kipua ja kannattelee äitiä altaassa.

— Äiti pystyy olemaan vedessä rentona, eikä vatsalihaksiin kohdistu painetta. Myös äidin oma oksitosiini-hormoni pääsee erittymään paremmin, kertoo kätilö Niina Ore Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä (Eksote).

Ore oli myös hoitavana kätilönä Kainulaisen synnytyksessä. Hän kertoo, että kaikki sujui synnytyksessä hyvin.

Kaisa Viskari

Synnytystapahtuma sujui oikein hyvin. Kuvassa Marttiina ja Niko Kainulainen sekä kätilö Niina Ore.
Synnytystapahtuma sujui oikein hyvin. Kuvassa Marttiina ja Niko Kainulainen sekä kätilö Niina Ore.

— Myös kätilölle vesisynnytys on erilainen. Vedessä äidin ei tarvitse ponnistaa juuri ollenkaan, joten kätilön rooli on enemmän vierellä kulkemista ja kannustamista, Ore kertoo.

Pitkä odotus

Eksotessa ensimmäistä vesisynnytystä on odotettu pitkään. Henkilökunta koulutettiin vesisynnyttämistä varten jo vuoden vaihteessa, mutta Kainulainen oli ensimmäinen, joka todella synnytti vedessä.

— Meille on tullut aiemminkin toiveita vesisynnytyksestä. Niitä ei kuitenkaan ole tätä ennen tapahtunut, Ore kertoo.

Hänen mukaansa kaikki äidit eivät ole vesisynnyttäjiä.

— Sitä pitää tuntea vesi omaksi elementikseen. Ajatukseen vesisynnytyksestä pitää myös valmistautua etukäteen.

Kainulaisten tukena synnytyksessä oli myös doula eli koulutettu synnytystukihenkilö.

Mika Strandén

Etelä-Karjalan keskussairaalan kätilö Emmi Hämäläinen hyppäsi vesialtaaseen näyttämään, millainen synnytykseen käytetty amme oikein on.
Etelä-Karjalan keskussairaalan kätilö Emmi Hämäläinen hyppäsi vesialtaaseen näyttämään, millainen synnytykseen käytetty amme oikein on.

— Kävimme tapaamassa häntä kaksi kertaa etukäteen, ja doula oli mukana myös synnytyksessä.

Yksi kiinteä vesiallas

Etelä-Karjalan keskussairaalan synnytysosastolla on käytössä yksi kiinteä vesiallas, jota käytetään synnytyksen avautumisvaiheessa. Lisäksi olemassa on siirrettäviä altaita, joita voidaan käyttää kaikissa synnytyssaleissa.

— Altaaseen voi mennä silloin, kun äidistä siltä tuntuu. Siellä ollaan muutama tunti kerrallaan, jonka jälkeen tullaan hetkeksi pois, Ore kertoo.

Tauot käytetään esimerkiksi vessassa käymiseen ja juomiseen. Juominen onkin tärkeää, että äiti pysyy nesteytettynä synnytyksen ajan.

— Vettä altaassa on noin äidin rinnan korkeudelle saakka.

Määriä ei tilastoida

Vesisynnytys on mahdollista, kun tietyt kriiterit täyttyvät ja äiti haluaa sitä. Mitään yhtä yksittäistä syytä sen kieltämiseen ei ole.

— Raskauden pitää olla normaaliaikainen, eikä äidillä saa olla esimerkiksi raskausmyrkytystä. Jokainen synnytys arvioidaan erikseen, Ore kertoo.

Lähtökohta on, että vesisynnytys on yksi tapa synnyttää muiden joukossa.

— Pyrimme siihen, että se on kaikille mahdollista.
Suomessa on synnytetty veteen historiallisesti katsoen vuosikaudet. Nyt synnytysmuoto on kuitenkin uudestaan nousussa.

— Tietoisuus asiasta on levinnyt, ja mahdollisuudet synnyttää veteen ovat parantuneet huimasti, Ore sanoo.

Määrät ovat kuitenkin vielä pieniä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei erikseen tilastoi vesisynnytysten määriä, vaan tietoja saa sairaanhoitopiirikohtaisesti.

Viime vuonna esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä syntyi 185 vauvaa vesisynnytyksellä. Se on sata enemmän kuin edellisenä vuonna.
— Määrät ovat kasvaneet merkittävästi. Syitä ovat muun muassa tyytyväiset synnyttäjät ja asian saama positiivinen mediahuomio, toteaa kätilö Johanna Honkanen.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset