Ponnistelut Hiitolanjoen vapauttamiseksi toivat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle vuoden vesistökunnostaja -palkinnon

Kangaskosken säännöstelypato aiotaan purkaa ensi vuonna. Tavoitteena on, että yleisö pääsee katsomaan Kangaskoskea viimeistään vuonna 2022.

Etelä-Karjalan liitto

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen vastaanotti Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon keskiviikkona.
Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen vastaanotti Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon keskiviikkona.

Hiitolanjoen vesien vapauttaminen toi Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiölle vuoden vesistökunnostaja -palkinnon.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö vetää hanketta, jossa kolme Hiitolanjoen patoa puretaan lähivuosina Rautjärvellä. Sen jälkeen esimerkiksi järvilohet Venäjän Laatokalta pääsevät kulkemaan ja lisääntymään Suomen puolella Hiitolanjoella.

– Tuntuu hienolta. Olemme iloisesti yllättyneitä siitä, että palkinto saatiin jo tässä vaiheessa, kun joella ei ole vielä konkreettisesti tapahtunut mitään, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen sanoo.

Hanna Ollikainen kertoo, että Kangaskosken säännöstelypadon purkamisen pitäisi alkaa ensi vuoden elokuussa.

Urakka aiotaan kilpailuttaa niin, että esimerkiksi rantojen maisemointi viimeistellään keväällä 2022. Tavoitteena on, että yleisö pääsisi katsomaan koskea viimeistään vuoden 2022 aikana.

– Rakennetaan kulkuväylät ja kaiteet kävijöille jäljelle jääville padoille, joista pääsee koskea katsomaan.

Vaikka säännöstelypato puretaan, jäljelle jää vanhan yläkanavan patorakenteita. Voimalarakennus on tarkoitus muuttaa museoksi, Ollikainen sanoo.

Maakuntajohtaja kehuu säätiötä "kokoavaksi ja yhdessä pitäväksi voimaksi"

Virkistysaluesäätiö on ollut mukana Hiitolanjoen kehittämisessä vuodesta 2004 lähtien. Se laajensi rohkeasti omaa toimintaansa osallistumalla lunastusneuvotteluihin, voimaloiden alasajoon, purkutöiden luvitukseen sekä purku- ja jälkihoitotyötehtäviin, tiedotteessa sanotaan.

Säätiö osti ensimmäisen voimalan eli Lahnasenkosken vuonna 2017.

Hiitolanjoessa elää Suomen viimeinen alkuperäinen ja täysin luonnonvarainen järvilohikanta.

– Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on ollut Hiitolanjoen ennallistamishankkeessa eri toimijatahoja kokoava ja yhdessä pitävä voima, mutta ennen kaikkea vastuunkantaja, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen sanoo tiedotteessa.

Sikasen mukaan vapaana kuohuva Hiitolanjoki on järvilohien lisäksi "valtava vetovoimatekijä ja erityinen helmi koko maakunnalle".

Etelä-Karjalan liiton ympäristöpäällikön Matti Vaittisen mukaan säätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen on asialleen omistautunut, hänellä on kova työmoraali ja hän kunnioittaa ja kuuntelee kaikkia tahoja.

Palkinto jaettiin kahdeksatta kertaa

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto jaettiin nyt kahdeksatta kertaa. Palkinnonsaajan valitsi raati, jossa oli edustajia Metsähallituksesta, Suomen luonnonsuojeluliitosta, Luonnonvarakeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, ympäristöministeriöstä sekä Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset