Monille tuttu arjen ilmiö — tyhjien pullojen littaantuminen — vetää fyysikotkin mietteliäiksi

Raimo Eerola

Kymen Sanomien toimituksesta löytyi eri tavoin lyttääntyneitä pulloja - ja yksi muotonsa säilyttänyt pullo vertailukohdaksi. Pulloja oli säilytetty koko ajan normaalissa toimistolämpötilassa.
Kymen Sanomien toimituksesta löytyi eri tavoin lyttääntyneitä pulloja - ja yksi muotonsa säilyttänyt pullo vertailukohdaksi. Pulloja oli säilytetty koko ajan normaalissa toimistolämpötilassa.

Onko tuttu tilanne? Tyhjä limsa- tai vissypullo on palautusta odottaessaan litistynyt merkillisen muotoiseksi. Ohuesta materiaalista valmistettu on saattanut mennä jopa ihan ruttuun.

Muutenhan ilmiö ei haittaisi, mutta pullonpalautusautomaatit eivät aina tunnista littapulloja, vaan muljauttelevat niitä edestakaisin. Jono selän takana kasvaa, kun availet korkkia luttupulloista ja yrität saada niitä takaisin muotoonsa.

Mistä luttaantumisessa on kyse? Kahvipöytäkeskustelu aiheesta äityy kiihkeäksi. Yksi tarjoaa ilmiölle selitykseksi lämpötilan vaihtelua. Tyhjä pullo luttaantuu, kun sitä säilyttää viileässä autotallissa tai kuljettaa pakkassäässä auton tavaratilassa kauppaan.

Ilmiöhän on tuttu myös vappupalloista. Kun ostaa kaupassa pulleaksi täytetyn pallon, rypistyy se Suomen koleassa vappusäässä varsin surkeaksi.

Toinen purnaa vastaan, ja hänellä on esittää todistusaineistoa. On lyttääntyneitä pulloja, jotka ovat koko ajan olleet varsin tasaisessa lämpötilassa. Niiden sisältö on juotu huoneenlämpöisenä, pullot on suljettu huoneenlämpöisenä ja niitä on säilytetty normaaleissa toimisto-olosuhteissa.

Sisällä pienempi paine kuin ulkona, mutta miksi?

Eihän siinä muu auta kuin etsiä tieteellinen selitys. Akatemiaprofessori Hannu Häkkinen Jyväskylän yliopiston fysiikan laitokselta heittää heti kysymyksen:

— Niitäkö ei siis ole käytetty lentokoneessa? Mielenkiintoista. Kysehän on siitä, että pullon sisällä on pienempi paine kuin ilmanpaine ulkona. Mutta mistä se johtuu? Jännä, mutta visainen kysymys, sanoo Häkkinen.

Hän lupaa olla avuksi ja kierrättää kysymystä fysiikan laitoksen sähköpostiringissä. Jonkin ajan kuluttua tulee vastaus yliopistolehtori, tohtori Jussi Topparilta.

— Mielenkiintoinen kysymys tosiaan. Itse olen tehnyt saman havainnon myös.

Ensimmäisenä Topparille oli tullut mieleen ilmanpaineen muutos.

— Mutta ilmanpaineen erot eivät ole tarpeeksi suuria aikaansaamaan tuollaista muutosta. Sen lisäksi tämä vaatisi, että olisit sulkenut pullon aina korkeapaineessa ja se näin ollen litistyisi matalapaineessa. Todennäköisyys tuolle on erittäin pieni, ellet sitten satu olemaan aina korkeapaineen vallitessa janoisempi, pohtii Toppari.

Yksi teoria, joka ei sekään täysin vakuuta

Lyttäpullojen syntyä oli pyöritelty myös yliopiston kahvipöydässä. Toppari kertoo yhden teorian, josta hän ei kuitenkaan ole täysin vakuuttunut.

— Juuri tyhjäksi juotu pullo on täynnä hyvin kosteaa ilmaa, ja pullon ulkopintakin on luultavasti lämmin, kun olet juuri pidellyt sitä käsissäsi. Kun suljet korkin tiukkaan, niin kosteus jää sisälle. Pullon seistessä pöydällä sen ulkokuori jäähtyy huoneenlämpötilaan, jolloin sisällä oleva vesihöyry alkaa tiivistyä kuoren sisäpinnalle. Tämä laskee sisällä olevan vesihöyryn aiheuttamaa osapainetta. Eli paine pullossa laskee, jolloin se litistyy.

Toppari haarukoi lukuja. Jos litran pullo on täynnä vesihöyrystä kylläistä ilmaa, kaiken veden tiivistyminen pullon pintaan laskisi painetta noin 2,5 prosenttia. Se tarkoittaisi litran pullossa tilavuuden pienentymistä 0,25 desilitralla.

— Hieman tuntuu pieneltä, mutta riittäisi ehkä havaittavaan litistymiseen, miettii Toppari.

Asiaa voisi hänen mukaansa tutkita kokeella. Siinä toinen tyhjä pullo täytettäisiin kuivalla ilmalla ja toinen tavallisella huoneilmalla, joka on kosteaa. Sitten katsottaisiin, onko litistymisessä eroa.

— Mistä sitten saa täysin kuivaa ilmaa onkin hieman hankalampaa.

Automaatti katsoo koodia ja mittoja

No mutta miksi pullonpalautusautomaatit pyörittelevät littapulloja edestakaisin? Eikö viivakoodi riitä? Johtaja Tommi Vihavainen Suomen Palautuspakkaus Oy:stä osaa kertoa vastauksen.

— Pakkausten tärkein tunniste on tosiaan viivakoodi. Sen lisäksi halutaan muillakin asioilla varmistaa, että on menossa oikea pakkaus automaattiin. Eri pakkauksista on tiedossa pituus- ja halkaisijamitta sekä paino, kertoo Vihavainen.

Jos pullo on oikein littaantunut, sen halkaisijamitta ei todennäköisesti täsmää järjestelmään syötetyn mitan kanssa. Silloin ei auta muu kuin yrittää oikoa pullo vähän enemmän alkuperäistä muistuttavaksi.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat