Lappeenrannan jätevedet on tulevaisuudessa pakko laskea Saimaaseen —  Asiantuntijat luottavat järven säilyvän hyväkuntoisena, mutta esimerkiksi veteen päätyvän mikromuovin vaikutuksesta ei ole tarkkaa tietoa

Hallinto-oikeus hylkäsi tiistaina antamallaan päätöksellä Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan. Käytännössä Lappeenrannan kaupungin jätevedet on tulevaisuudessa pakko purkaa Saimaaseen. Vesien johtamista Vuokseen ei pidetä järkevänä vaihtoehtona.

Päivi Virta-Salo

Jätevesistä saadaan puhdistamalla lähes järviveden laatuista. Maailmalla jätevedestä valmistetaan myös juomavettä.
Jätevesistä saadaan puhdistamalla lähes järviveden laatuista. Maailmalla jätevedestä valmistetaan myös juomavettä.

Jätevesien laskeminen Saimaaseen ei horjuta järven tilaa. Näin arvioi Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (Lut) mebraanitekniikan professorin Mika Mänttäri.

Hänen mukaansa jätevedestä saadaan puhdistamalla riittävän hyvälaatuista Saimaaseen laskettavaksi. Mikäli järveen laskettava vesi on puhdistettu tarpeeksi hyvin, se vastaa lähes järviveden laatua.

Ennen puhdistamista Saimaaseen tulevaisuudessa laskettava jätevesi koostuu muun muassa kaikesta siitä, mitä ihmisten vessanpönttöjen läpi kulkeutuu. Lisäksi siihen sekoittuu keittiövesi ja esimerkiksi autojen öljyjä. Aluksi jätevedestä puhdistetaan kiinteät jakeet, sen jälkeen liuokset. Mänttärin mukaan veden sekaan jää lähes ainoastaan ravinteita ja joitakin yhdisteitä.

— Lappeenrannan tapauksessa nykyisenlaisella puhdistamolla esimerkiksi fosforia saattaa jäädä hieman liian suuria määriä.

— Jos purkupaikka valitaan oikein, eikä sitä sijoiteta ihan rannikolle, jätevesi sekoittuu järviveteen oikein hyvin. — Jyrki Laitinen

Tulevaisuudessa Saimaaseen laskettava jätevesi puhdistetaan kuitenkin uuden jätevedenpuhdistamon avulla, joten vedestä saadaan riittävän puhdasta.

Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi tiistaina antamallaan päätöksellä Hyväristönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan. Päätöksen mukaan Rakkolanjokeen ei voida laskea jätevesiä muun muassa merkittävän pilaantumisriskin ja epäselvän kaavoitustilanteen takia. Sen vuoksi ainoaksi vaihtoehdoksi jää purkaa jätevedet tulevaisuudessa Saimaan vesistöön. Mänttärin mukaan Saimaa on jätevesien laskuun potentiaalisin vaihtoehto. Jätevesiputken rakentaminen esimerkiksi Imatralle ei liene järkevä idea.

— Parempi ratkaisu on tässä tapauksessa tehostaa puhdistusprosessia, ja laskea sitten puhdas vesi järveen. Toki se edellyttää, että vesi todellisuudessa puhdistetaan riittävän hyvin.

Jäteveden laadun puolesta sen laskeminen Rakkolanjokeenkaan ei Mänttärin mukaan pitäisi olla mahdotonta. Esteeksi muodostuisi kuitenkin mahdollisesti vesistön pienuus.

Purkupaikalla on merkitystä

Myös Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vesihuollon ryhmäpäällikön Jyrki Laitisen mukaan Saimaa on jätevesien laskemiseen parempi vaihtoehto kuin Rakkolanjoki. Jokeen laskettuna jäteveden suhteellinen määrä on paljon suurempi, kuin Saimaaseen laskettaessa.

— Jos purkupaikka valitaan oikein, eikä sitä sijoiteta ihan rannikolle, jätevesi sekoittuu järviveteen oikein hyvin.

Mänttäri muistuttaa, että muutkin kaupungit ja esimerkiksi teollisuuslaitokset laskevat jätevetensä Saimaaseen. Siksi kaupungin puhdistettujen jätevesien purku järveen ei aiheuta merkittävää muutosta Saimaan tilaan.

Nykyisiä jätevedenpuhdistamoita ei toisaalta ole kuitenkaan suunniteltu puhdistamaan esimerkiksi lääke- ja huumejäämiä tai mikromuoveja.

— Näistä ei ole oikein olemassa tutkimustietoa, että vaikuttavatko ne miten haitallisesti, Laitinen toteaa.

”Järkipäätös, jota osattiin odottaa”

Lappeenrannan kaupungin päätös luopua uuden jätevedenpuhdistamon rakentamisesta Hyväristönmäkeen on herättänyt tyytyväisyyttä lähialueen asukkaissa. Päätökseen synnyttämiseen tarvittiin vetoapua Vaasan hallinto-oikeudelta, mutta tuoreinta vaihetta ei nyt alleviivata.

Puheenjohtaja Mari Pulli Hanhijärven ja lähikylien kyläyhdistyksestä huomauttaa havainneensa tyytyväisyyttä.

— Sataprosenttisen varmasti emme voineet tällaiseen ratkaisuun luottaa, mutta positiivisin mielin odotimme.

Pulli pitää mahdollisena, että puhdistamosuunnitelmat eivät ole muutamaan vuoteen edistäneet ihmisten talonrakentamista tai muuttoa Hyväristönmäen läheisyyteen. Sellaista on kuulunut ainakin Ojala-Tuomelan alueelta, eikä kyläpomo sitä ihmettele.

— Kukaan ei lähde jätelaitoksen viereen asumaan, jos on muita vaihtoehtoja.

Maanviljelijä Mika Pullinen piti Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisua järkipäätöksenä, joka oli odotettavissa. Hän uskoo, että kaikki asiaan paneutuneet tiesivät jo etukäteen ainoan oikean lopputuloksen ja ovat nyt huojentuneita.

Pullista harmittaa, että kaupunki ehti tuhlata turhaan suunnitteluun melkoisen määrän verotuloja.

— Nyt ollaan takaisin lähtöpisteessä ja pitäisi löytyä Hyväristönmäen sijaan uusi parempi sijainti jätevedenpuhdistamolle.

Mari Pullin sitä toivovat kaikki.

Mistä puhdistettu jätevesi koostuu?

Suurin osa on vettä.

Jäteveteen jää orgaanisia aineita, fosforia ja typpeä. Niiden pitoisuudet ovat kuitenkin melko pieniä.

Lisäksi veteen jää esimerkiksi lääke- tai huumejäämiä ja mikromuovia.

Lähde: Jyrki Laitinen, Suomen ympäristökeskus

— Se on meille kaikille tärkeä päätös.

Luetuimmat