Imatralainen Virpi Kaisto löysi itärajalta kaksi erilaista kansaa: Silti Viipurin kauppahallin myyjän kanssa vaihdetaan kuulumisia ja Pyöreässä tornissa soivat suomalaiset iskelmät

Virpi Kaisto tutki suomalaisten ja venäläisten naapuruussuhteita. Neljässä rajakaupungissa tehty tutkimus osoitti, että kanssakäyminen on tavallista kaupankäyntiä syvällisempää

Joonas Tapaninen

Virpi Kaiston mukaan lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet suomalaiset ja venäläiset rajakaupunkien asukkaat käyttävät rajan tuomia mahdollisuuksia aktiivisesti hyväksi. Rajan toisella puolella käydään ostoksilla ja kyläilemässä sekä haetaan erilaisia elämyksiä.
Virpi Kaiston mukaan lähes kaikki tutkimukseen osallistuneet suomalaiset ja venäläiset rajakaupunkien asukkaat käyttävät rajan tuomia mahdollisuuksia aktiivisesti hyväksi. Rajan toisella puolella käydään ostoksilla ja kyläilemässä sekä haetaan erilaisia elämyksiä.

Rajaseudun elämä ja venäjän kieli ovat kiehtoneet Virpi Kaistoa nuoresta lähtien. Ei siis mikään ihme, että Oulusta lähtöisin oleva nainen koki voimakasta kutsumusta, kun hänet 1990-luvun lopussa palkattiin töihin imatralaiseen matkatoimistoon.

— Ajattelin pääseväni lähelle rajaa ja ihmisiä, joita kiinnostavat samat asiat kuin minua, Kaisto kertoo.

Hyvin pian Kaisto joutui kuitenkin huomaamaan, etteivät kaikki hänen olettamuksensa olleet oikeita. Kansainvälistä liikennettä rajan yli ei ollut vielä vuosituhannen vaihteessa läheskään nykyisessä määrin, eivätkä venäjän kieli ja venäläiset ihmiset olleet näkyvässä osassa Imatran katukuvassa.

Kaisto törmäsi myös voimakkaisiin ennakkoluuloihin venäläisiä kohtaan.

— Muutos on ollut tosi iso sinä aikana, kun olen asunut täällä, Kaisto sanoo.

Väitöskirja loppusuoralla

Työ tutkijana vei Kaiston yliopistomaailmaan ja Etelä-Karjala-instituuttiin, jossa hän teki erilaisia projekteja liittyen elämään raja-alueella.

Tällä hetkellä hän työskentelee Itä-Suomen yliopistolla Karjalan tutkimuslaitoksella ja valmistelee väitöskirjaansa, jonka aiheena on Suomen ja Venäjän välinen raja-alue paikallisten asukkaiden näkökulmasta.

Neliosaisen väitöskirjan viimeistä artikkelia varten Kaisto osallistuu Koneen säätiön rahoittamaan hankkeeseen, jossa tutkitaan naapuruutta Suomessa ja Venäjällä.

— Tutkimme naapuruutta eri tasoilla: millaista on seinänaapurien kanssa eläminen, millaista on naapuruus kaupungeissa ja millaista on rajat ylittävä naapuruus raja-alueella.

Haastatteluja neljässä kaupungissa

Kaiston ja hänen pietarilaisen kollegansa tutkimus keskittyi suomalaisten ja venäläismaahanmuuttajien naapuruussuhteisiin sekä venäläisiin, jotka matkaavat Suomeen ostos- ja lomailutarkoituksella.

— Svetogorskissa ja Viipurissa ei ole pysyvää suomalaisasutusta, mutta moni suomalainen, joka käy rajan takana alkoholi- ja tupakkaostoksilla, vuokraa sieltä asuntoa. Jututimme myös näitä ihmisiä.

Tutkimusmateriaalia on kerätty haastattelemalla ihmisiä Imatralla, Lappeenrannassa, Svetogorskissa ja Viipurissa. Lisäksi tutkijat selvittivät, miten rajan läheisyys näkyy paikallislehdissä.

Valmista tutkimustietoa vähän

Neljässä rajakaupungissa tehty kenttätyö johti tutkijat mitä mielenkiintoisimpiin paikkoihin. Viipurissa haastateltava nappasi tutkijat mukaansa ja vei heidät kuuntelemaan Pyöreään torniin esittämiään suomalaisia iskelmiä ja sota-ajan lauluja.

Kadulla vastaan astelivat sotien jälkeen Helsinkiin siirretyn mieskuoro Viipurin Lauluveikkojen laulajat, jotka olivat kaupungissa kuoron 120-vuotisjuhlakiertueella.

— Nämä kohtaamiset ovat vain pari esimerkkiä siitä, miten suomalaisten ja venäläisten naapuruus ei pysähdy rajalle vaan on jatkuvasti läsnä rajakaupunkien arjessa.

Kaisto sanoo, että vaikka Suomen ja Venäjän välisiä suhteita on tutkittu paljon virallisella tasolla, tavallisten ihmisten kanssakäymisestä ja suhteista on olemassa vain vähän hyödyllistä tutkimustietoa.

— Tällainen tutkimustieto on mielenkiintoista etenkin muilta rajaseuduilta katsottuna, Kaisto sanoo.

Vuorovaikutusta oletettua enemmän

Kenttätyö osoitti, että vuorovaikutusta suomalaisten ja venäläisten välillä on oletettua enemmän. Rajan toiselle puolelle on muodostunut myös pysyviä ihmissuhteita.

Vaikka turistien kohdalla toisen kulttuurin edustajan kanssa ollaankin tekemisissä lähinnä kaupoissa ja ravintoloissa, niissäkin kanssakäyminen voi olla tavallista kaupankäyntiä syvempää.

— Viipurissa haastatellut suomalaismatkailijat kertoivat, miten heistä on tullut jo hyviä tuttuja paikallisten kauppahallin myyjien kanssa ja kaupan hieromisen ohella he vaihtavatkin myyjien kanssa kuulumisia ja myyjät osaavat suositella heille sopivia uutuuksia.

Suomen kielen oppiminen helpottaa venäläisten maahanmuuttajien kontaktien luomista suomalaisiin, mutta usein sielunkumppanuudet solmitaan kuitenkin muiden venäläisten kanssa.

— Monet haastatellut maahanmuuttajat kokivat, että suomalaiset ja venäläiset ovat kuitenkin mielenmaisemaltaan erilaisia.

Virpi Kaisto
43-vuotias filosofian maisteri, opiskellut pääaineenaan venäjän kieltä ja kluttuuria.
Valmistui Joensuun yliopistosta vuonna 2005.
Syntynyt Oulussa, asuu Imatralla.
Työskentelee Itä-Suomen yliopistossa Karjalan tutkimuslaitoksella nuorempana tutkijana.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut