Unkarilainen hiekanveistäjä Ákos Tóth matkustaa tuhansia kilometrejä työnsä takia —  Tänä kesänä Hiekkalinna toi hänet Lappeenrantaan

Hiekanveistäjä Ákos Tóth oppi ammattinsa salat isältään. Välillä isä ja poika tapaavat maailmalla veistostöiden parissa.

Kai Skyttä

Hiekanveistäjä Ákos Tóth on opiskellut valokuvausta. Nykyiseen ammattiinsa hän päätyi isänsä jalan jäljissä.

Hiekanveistäjä Ákos Tóth ei välitä pienestä sateesta Lappeenrannan satamassa. Nuori unkarilaismies veistää keskittyneesti Hämeen linnan pienoismallia.

Veistäjän nappikuulokkeissa pauhaa tekno. Tóth tunnustautuukin elektronisen musiikin suurkuluttajaksi.

— Musiikki rytmittää hyvin työntekoa, hän naurahtaa.

Ákos Tóth on yksi 20 hiekanveistäjästä, jotka ovat olleet toteuttamassa Suomen korkeinta hiekkalinnaa, jonka avajaisia vietettiin viime viikonloppuna Lappeenrannassa.

— Hiekanveistäjän työ on hyvin kansainvälistä. Matkustan keskimäärin viisi kertaa vuodessa ulkomaille ja vietän kussakin maassa joitakin viikkoja, kunnes veistosprojekti saadaan päätökseen.

Ammattiin isän jalan jäljissä

Veistäminen on Ákos Tóthilla verissä. Myös hänen isänsä on ammatiltaan hiekanveistäjä, joten Tóth on puuhannut erilaisten veistostöiden parissa pienestä pitäen.

Suomeen Tóth saapui ensimmäisen kerran ollessaan 14-vuotias, kun isä osallistui talvella Helsingin Korkeasaaressa järjestettäville jääveistosfestivaaleille.

— Isäni päätti ottaa minut mukaan, koska puhuin parempaa englantia kuin hän. Pystyin olemaan avuksi, ja ehkä hän ajatteli, että minusta voisi tulla myös veistäjä, Tóth pohtii.

Hiekanveistäjän työ on hyvin kansainvälistä. — Ákos Tóth

Isän mukana matkustaminen avasi Tóthin silmät aivan uudenlaiselle maailmalle. Taidepiireissä hiekanveistäjillä on oma erityinen yhteisönsä.

— Maailmassa on noin 300–400 veistäjää, jotka kiertävät alan töissä ja tapahtumissa. Me tapaamme aina uudelleen, vaikka välissä menisi joitakin vuosia.

Tóth kertoo törmäävänsä toisinaan myös isäänsä, joka tekee yhä veistosmatkoja ulkomaille. Isä ja poika kohtasivat viimeeksi tänä keväänä, jolloin he asuivat ja veistivät yhdessä muutamien viikkojen ajan.

Vaikka Tóth nauttii työstään, ei hän välttämättä halua viettää loppuelämäänsä tien päällä.

— Jos minulla on tulevaisuudessa perhe, haluan olla läsnä ja matkustaa vähemmän, Tóth toteaa.

Valotekniikkaa hiekanveiston ohessa

Alun perin Tóth on opiskellut valokuvausta. Kolmiuloitteinen taide kuitenkin kiinnosti häntä, ja noin kuusi vuotta sitten Tóth tajusi, että hän voisi elättää itsensä veistämällä.

Hiekanveistossa Tóthia kiehtoo erityisesti töiden väliaikaisuus.

— Hiekka ja jää ovat perusmateriaaleja, jotka ovat peräisin maaperästä. Yhtenä päivänä voin veistää jääveistoksen, ja seuraavana se on jo sulanut. Veistosten väliaikaisuus muistuttaa minua elämästä, jossa on myös helppo menettää asioita ja aloittaa aina uudelleen.

Kai Skyttä

Ákos Tóth kuuntelee elektronista musiikkia hiekkaveistoksia tehdessään.

Hiekka- ja jääveistosten tekeminen voi vaikuttaa sesonkimuotoiselta työltä. Budapestissa ollessaan Tóth työskentelee myös valotekniikan parissa paikallisille yökerhoille ja tapahtumille. Tuolloin elektronisen musiikin syke kuuluu veistäjän työpaikalla ilman kuulokkeita.

Vapaa-ajallaan Tóth hakee vastapainoa luonnosta, jossa hän liikkuu paljon sekä jalan että pyöräillen. Retkiltä miehen mukaan tarttuu herkästi luonnonantimia, kuten marjoja ja yrittejä.

— Nyt Suomessa ollessani olen kerännyt syreenin kukkia ja tehnyt niistä siirappia, Tóth kertoo hymyillen.

Fakta: Ákos Tóth

Syntynyt Unkarissa Budapestissa 20.11.1988.

Opiskellut valokuvaamista. Ammatiltaan hiekanveistäjä.

Toteuttaa myös jääveistoksia ja valotekniikkaa erilaisille tapahtumille.

Kotikaupunki Budapest. Asuu ison osan vuodesta ulkomailla.

Perheeseen kuuluu äiti, isä ja pikkusisko.

Harrastuksina luonnossa liikkuminen ja pyöräily.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet