”Saimaa muuttaa kurssiaan hitaasti ja arvokkaasti” — Saimaan vedenkorkeus saa vaihdella vapaasti lähes puolitoista metriä, nyt vedenpinta on laskenut puolella metrillä heinäkuusta

Viime syksyn ja talven sateet pitivät Saimaan vedenpinnan pitkään korkealla, kesän kuivuus vaikuttaa Saimaan käytökseen nyt. Kaikkiaan Saimaan vedenkorkeus on laskenut heinäkuun alusta tähän hetkeen puoli metriä. Vedenpinnan muutokset voivat tuoda yllätyksen varomattomalle veneilijälle.

Kai Skyttä

Vuoksen vesistöalue on valtavan laaja. Pinta-alaltaan se on isompi kuin esimerkiksi Viro tai Tanska. Tästä syystä muutokset Saimaassa tapahtuvat hitaasti.
Vuoksen vesistöalue on valtavan laaja. Pinta-alaltaan se on isompi kuin esimerkiksi Viro tai Tanska. Tästä syystä muutokset Saimaassa tapahtuvat hitaasti.

Saimaan vedenkorkeus on laskenut heinäkuun alusta tähän hetkeen puoli metriä. Saimaan vedenpinnan korkeus vaihtelee vuosittain melkoisesti. Vaihtelu on suurta myös yhden vuoden sisällä.

Saimaan pinnan suuren vaihtelun sallii Suomen ja Venäjän 1990-luvun alussa sopima Saimaan juoksutussääntö. Järvenpinta voi vaihdella normaalin rajoissa lähes puolitoista metriä. Se on kesän ylimmän ja kevään alimman normaalin korkeuden erotus.

Saimaan pinnan alin normaalilukema on noin 75,10 (metriä merenpinnan yläpuolella) huhtikuun alkupäivinä. Saimaan ylin korkeuslukema voi olla lähes 76,50 heinä-elokuun vaihteessa. Saimaan juoksutussäännössä on määritelty metrin levyinen normaalivyöhyke, mutta normaalivyöhykkeen taso vaihtelee järven normaalin vuosirytmin mukaan.

Kun vedenpinta liikkuu suuntaan tai toiseen normaalivyöhykkeen sisällä, se on Saimaalla normaalitilanne, eikä siihen voida puuttua. Näin kertoo johtava vesitalousasiantuntija Jukka Höytämö.

Ei juuri näy vesillä

Saimaan laskenut vedenpinta ei ole kuitenkaan toistaiseksi näkynyt erityisemmin Saimaalla liikkujien keskuudessa.

— Lähtökohtaisesti vesi oli kesällä niin korkealla, ettei tämä lasku ole aiheuttanut suuria toimenpiteitä, sanoo Lappeenrannan satamajohtaja Hannu Lappalainen.

Myös pelastuslaitokselta kerrotaan, ettei matalammalla oleva vesi ole aiheuttanut erityisiä tehtäviä.

— Sellaisia kiviä, joista ei korkeammalla vedellä ole haittaa, saattaa nousta esiin, sanoo palopäällikkö Arto Mäkelä Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.

Tutut venereitit voivat houkuttaa oikomaan.

— Vedenkorkeuden vaihtelu voi tuoda kuitenkin yllätyksiä. Väylällä liikkuminen on aina turvallisin tapa, sanoo varapuheenjohtaja Joona Kokkola Meripelastusseura Etelä-Saimaasta.

Meripelastusseura joutui aiemmin tällä viikolla hinaamaan Saimaalla kiveen osuneen seitsenmetrisen perämoottoriveneen rantaan. Kokkola arvelee, että onnettomuuden aiheuttanut kivi olisi voinut tulla esiin juuri Saimaan matalamman vedenpinnan takia.

Kai Skyttä

Torstai oli suorastaan myrskyinen päivä Saimaalla. Myllysaaressa sijaiseva liukumäki on nyt reilusti ilmassa vedenpinnan tasosta.
Torstai oli suorastaan myrskyinen päivä Saimaalla. Myllysaaressa sijaiseva liukumäki on nyt reilusti ilmassa vedenpinnan tasosta.

Erittäin hidas muutoksissaan

Saimaan vedenpinnan muutokset tapahtuvat erittäin hitaalla rytmillä. Saimaan hitaus johtuu Vuoksen vesistöalueen laajuudesta. Vesistöalue on pinta-alaltaan suurempi kuin Viro tai Tanska.

Vuoksen vesistöalue ulottuu Lappeenrannasta ja Imatralta Iisalmen ja Nurmeksen yläpuolelle, lähelle Talvivaaraa, sekä toisaalla myös Venäjän puolelle, Repolan ja Porajärven alueelle. Jukka Höytämö vertaa Saimaan käytöstä valtamerilaivaan, joka muuttaa kurssiaan hitaasti ja arvokkaasti.

Sateinen talvi vaikutti kesällä

Kulunut kesä on ollut Höytämön mukaan hyvä esimerkki siitä, miten vähän lyhyen ajan sääolot vaikuttavat Saimaaseen ja sen rantaympäristöön.

Kuiva kesä on tyhjentänyt monia muita jokia ja järviä, mutta Saimaalla kuivuutta ei ole vielä kunnolla huomannut. Kesä meni Höytämön sanojen mukaan vanhoilla säästöillä. Vaikka toukokuusta lähtien oli kuivaa, vettä riitti Saimaaseen maaperästä sekä viime syksyn ja talven sadannasta.

Saimaan perusluonne säilyy

Saimaan juoksutussääntö sallii Vuoksen virtaamaan puuttumisen kuivuus- ja tulvatilanteissa.

Vuoksen juoksutusta suurentamalla tai pienentämällä saadaan Höytämön mukaan yleensä 20—30 sentin vaikutus, ei sen enempää. Kuivuuden tai tulvan vaikutuksia voidaan lieventää, muttei kokonaan poistaa.

Höytämö korostaa, että juoksutussääntö ei muuta Saimaan luonnetta järvenä. Se reagoi hitaasti mutta varmasti suuriin tai pieniin tulovirtaamiin.

Saimaaseen syntyi tilaa syyssateille

Saimaan pinta on laskenut loppukesän aikana nopeasti tavanomaiseen korkeuteen. Vielä kesäkuussa ja heinäkuussa vedenpinta oli korkealla sateisen syksyn ja talven jäljiltä.

Saimaan pinta on ollut viime päivinä Lauritsalassa korkeudessa 75,90 (metriä merenpinnan yläpuolella). Vedenpinta oli korkeimmillaan alkukesästä tasolla 76,40—76,44. Heinäkuussa ja elokuussa vesistöalueella satoi keskimääräistä vähemmän. Syyskuussa vettä on saatu runsaasti.

Vaikka syyskuussa on satanut runsaasti, Saimaan pinta ei ole vielä kääntynyt nousuun vaan laskee edelleen, tosin enää lievästi. Ennusteen mukaan järvenpinta laskee hiljalleen lokakuun aikana, ja lasku tasaantuu marras-joulukuussa. Tuolloin Saimaa on noin 15 senttiä nykyistä matalammalla. Näin käy, jos Vuoksen vesistöalueella sataa keskimääräisesti.

Saimaan vettä virtaa Vuoksessa 630—590 kuutiometriä sekunnissa syys-lokakuussa.