Pieni, mutta kaunissointinen ukulele elää nyt kolmatta kultakauttaan, ukuleleyhtye harjoittelee nyt myös Imatran Virta-opistolla

Joonas Tapaninen

Mikko Melakarin vasemmassa kädessä oleva kokonaan muovinen sopraanoukulele kulkee miehen matkassa rannalla ja illanistujaisissa, koska se ei reagoi lämpötiloihin ja ilmankosteuden vaihteluihin. Ukulelekokoelman aarre on kuitenkin oikeasta kädestä löytyvä mahonkivanerinen konserttiukulele.
Mikko Melakarin vasemmassa kädessä oleva kokonaan muovinen sopraanoukulele kulkee miehen matkassa rannalla ja illanistujaisissa, koska se ei reagoi lämpötiloihin ja ilmankosteuden vaihteluihin. Ukulelekokoelman aarre on kuitenkin oikeasta kädestä löytyvä mahonkivanerinen konserttiukulele.

Ulkokuori voi peittää soitinasioissakin. Ukulele eli uke saattaa näyttää leikkikalulta, mutta niin vain moni ammattimuusikko tekee sillä nykyisin elämäntyönsä.

— Moni luulee ukulelea leluksi, koska se on niin pienikokoinen. Kyseessä on kuitenkin ihan oikea soitin, sanoo imatralainen Mikko Melakari.

Valo- ja äänisuunnittelijana- ja teknikkona työskennellyt Melakari, 35, tunnustautuu intomieliseksi ukuleleharrastajaksi. Kuten moni muukin ukuleleen hurahtanut, hänkin näppäili ensimmäisenä kielisoittimenaan kitaraa.

— Muusikko en ole ollut hetkeäkään eläessäni enkä tule olemaankaan, mutta osaan näytellä soittavani monia eri instrumentteja, Melakari nauraa.

Soittamaan voi alkaa 2-vuotiaana

Ukulelea pidetään matalan kynnyksen soittimena sen edullisen hinnan ja helpon kuljetettavuuden ansiosta. Sopraanokokoisen ukulelen uskaltaa antaa rämpytettäväksi vaikka kaksivuotiaalle.

— Jos haluaa kokeilla jotain soitinta, uke on halpa ja hyvä keino siihen. Kun hyvästä aloittelijakitarasta saa maksaa satasen tai parikin, niin viidelläkympilläkin saa hyvän ukulelen.

Melakarilta voi kysyä ukulelesta mitä tahansa, sillä hän osaa luetella soittimen historian ulkomuististaan. Haastattelijakin lankeaa tyypilliseen ansaan, kun Melakari heittää ilmaan tietokilpailukysymyksen: miltä saariryhmältä ukulele on kotoisin?

— Havaiji?

Väärä vastaus. Ukulele on peräisin Madeiralta, Portugalista, josta maahanmuuttajat toivat mukanaan Havaijille oman kitaran tyyppisen soittimen nimeltään machete. Virityksen lisäksi ainoa ero ukulelen ja macheten välillä oli, että machetessa oli teräskielet.

— Ukulelessa kielet valmistettiin perinteisesti suolesta, nykyisin kuitenkin nailonista. Havaijilla ukulele on kansallissoitin ja edelleen erittäin arvostettu instrumentti, kertoo Melakari.

Youtube vauhditti buumia

Havaijilta ukulele levisi 1900-luvun alussa Yhdysvaltoihin. Ennen toista maailmansotaa soitin oli suosittu jazzpiirejä myöten.

— 1960-luvulla rauhanliikkeen lapset löysivät taas ukulelet vanhempiensa komeroista ja innostuivat soittimesta.

Tällä hetkellä ukulele elää kolmatta tulemistaan. Sen on arvioitu käynnistyneen 1990-luvulla ja vauhdittuneen videopalvelu Youtuben syntymisen myötä 2000-luvulla.

Yksi tunnetuimmista ukulelemuusikoista on amerikkalainen Jake Shimabukuro, jonka versiota The Beatlesin While My Guitar Gently Weeps -balladista on katsottu Youtubessa kymmeniä miljoonia kertoja.

Maailmankuulut muusikot Elvis Costellosta lähtien ovat myös soittaneet keikoillaan ukulelea ja tuoneet soittimelle lisää katu-uskottavuutta.

— Ja soittihan Costello Hautamäkikin Grillit huurussa -ohjelmassa ukulelea snägärin vieressä, Melakari hekottelee.

Säännöt eivät kahlitse soittajaa

Imatralle kolmisen vuotta sitten muuttanut Melakari soittaa Virta-opiston ukuleleyhtyeessä. Ryhmä perustettiin tänä syksynä ja siinä on kymmenen soittajaa.

— Kaikki soittavat oman tasonsa mukaan. Ikähaitari meillä on laaja, nuorin on 16-vuotias lukiolaistyttö ja vanhimmat taitavat olla kuusissakymmenissä.

Parasta ukulelen soitossa on Melakarin mukaan se, ettei sen soittamiseen ole varsinaisia sääntöjä.

— Aina tulee hyvä fiilis, kun uken ottaa käteen. Sitä ei yksinkertaisesti voi soittaa kurttu otsassa.

Joonas Tapaninen

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.