Kuntien syyttely sai Eksoten valtuuston tiivistämään rivejään: ”Kun ratkaisuja haetaan, ei ole voittajia ja häviäjiä”, sanoo Erkki Saarimäki

Eksoten valtuusto harmitteli kuntien ja Eksoten välejä sekä valmisteli kuntia varautumaan isoihinkin palvelumuutoksiin. Säästölista valmistuu tammikuussa.

arkisto

Pentti Itkonen (vas.), Taina Lonka ja Arto Siitonen totesivat kuntien talouspaineet koviksi. Kaikesta ei kuitenkaan voi syyttää Eksotea.

Kuntien ja Eksoten välinen sanailu sai keskiviikkona kokoontuneen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) budjettivaltuuston päästelemään höyryjä.

— Harmittaa ja suututtaakin tämä julkinen keskustelu Eksoten ja kuntien välillä. On rakennettu ristiriitoja eikä etsitty ratkaisua. Yhteistyö ei ole toiminut, arvioi Arto Siitonen (sd.)

On rakennettu ristiriitoja eikä etsitty ratkaisua. Yhteistyö ei ole toiminut. — Arto Siitonen

Erkki Saarimäki (sin.) sanoi, että syyttelyn sijaan on aika istua yhteisen pöydän ääreen.

— Kun ratkaisuja haetaan, ei ole voittajia ja häviäjiä, ei ole pienten ja suurten kuntien etuja.

Laura Kaijanen (kesk.) korosti, että kaikki ovat huolissaan Eksoten taloudesta.

— Ja on syytäkin olla. Nimenomaan Eksoten valtuuston on nyt otettava tiukka ote siihen, mitä Eksotelle tehdään.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen painotti valtuutettujen vastuuta.

— Isot kunnat ovat alkaneet suoraan johtamaan Eksotea, vaikka päätöksenteko kuuluu tähän valtuustosaliin.

Itkonen: Eksote ei syyllinen kuntien ongelmiin

Itkonen muistutti, että konsulttiselvitysten mukaan Etelä-Karjalan sote-menot ovat maan halvimmat ja menokasvu on ollut maltillista.

— Tietenkin toimintaa pitää edelleen kehittää ja tehostaa. Mutta kuntien ongelmat eivät johdu sosiaali- ja terveysmenoista.

Itkosen mielestä keskustelussa on ylilyönnin makua ja turhaa dramaattisuutta.

— Että kaikki menee jos ei isosti leikata Eksotelta. Uhkatekijöitä on paljon, mutta on kehittämismahdollisuuksiakin. Tähän asti Eksote on menestynyt investoimalla kehitykseen, ei leikkaamalla.

Mika Strandén

Muun muassa laaja päivystysvastuu velvoittaa Eksoten järjestämään resusrsseja vaativia palveluja.

Hyväksytty budjetti revitään alkuvuodesta auki

Valtuusto hyväksyi ensi vuoden talousarvion vajaan kahdeksan miljoonaa euroa alijäämäisenä. Budjetti revitään heti alkuvuodesta auki, kun Eksoten virkamiehet hakevat keinot kuroa tuo alijäämä umpeen.

Valtuusto pääsee käsittelemään esityksiä seminaarissa helmikuussa.

Itkonen uumoilee, että alijäämä saadaan sulamaan tiedossa olevien liiketoimintakauppojen sekä säästöjen ja palveluverkon muutosten avulla.

Valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) viittasi selvityksiin, joiden perusteella neljän vuoden kuluessa lähes kaikki alueen kunnat vajoavat kriisikunniksi.

— Kuntien on tartuttava muihinkin asioihin kuin Eksoteen.

Kunnat eivät voi enää pitää kynsin hampain kiinni palveluistaan

Ainakin periaatteessa valtuusto tuntui jo hyväksyneen tulevan maakunnalliseen optimointiin perustuvan palveluverkon. Siinä ei katsota kuntarajoja.

— Ei käydä enää kisaa siitä, kuka saa mitäkin, vaan katsotaan maakunnan etua ja haetaan näin parhaat mahdolliset palvelut, sanoi Lonka.

Kimmo Väliviita (vihr.) kehotti pohtimaan, olisiko kasvukeskuksissa enemmän supistamisen varaa kuin pienissä kunnissa.

Valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Irma Hujanen (kok.) esitti talousarvioasiaan lisäystä, jonka mukaan Eksoten menojen kasvukehitys pysäytetään ja kuntayhtymän talous tasapainotetaan niin, etteivät kuntien maksuosuudet nouse ensi vuoden tasosta. Muut ryhmät eivät kannattaneet pontta.

Fakta: Menot kasvavat 2,8 prosenttia

Nettotoimintamenot kasvavat 12,9 miljoonaa euroa eli 2,78 prosenttia. Tästä palkankorotuksia on 4,7 miljoonaa euroa ja asiakaspalvelujen oston, lääkkeiden jms menokasvua loput.

Jäsenkuntien maksuosuudet ovat ensi vuonna 459,3 miljoonaa euroa eli 19 miljoonaa ja 4,3 prosenttia edellisvuotta suuremmat. Tämä vastaa käytännössä kahden vuoden kasvua, koska vuoden 2018 kasvu oli nolla.

Talousarvioon sisältyy riskejä. Menopaineisiin ei ehkä ole varauduttu riittävästi. Esimerkiksi vanhusten asumispalvelujen kilpailutuksessa hinnat nousivat viisi prosenttia, mutta ostopalvelumääräraha ei yhtään. Hoivan nettomenot nousevat 0,8 prosenttia, vaikka palvelutarve kasvaa 1,5 prosenttia.

Lähde: Eksote

Luetuimmat