Ruokolahden risteyksissä komeilee kolme uljasta leijonaa – Uudet patsaat ovat muistutus 1990-luvun leijonatapauksesta ja samalla ne tuovat iloa autoilijoille

Ihmiset ovat olleet patsaisiin todella tyytyväisiä, kertoo kunnanjohtaja Tuomo Sallinen. Hänen mukaansa ei ole mahdoton idea, etteikö patsaita voisi jatkossa tulla Ruokolahdelle lisää.

Santeri Tynkkynen

Ruokolahden uusia leijonia ei ole vielä nimetty. Kunnanjohtaja Tuomo Sallisen mukaan nimeäminen voisi olla hyvä tehtävä esimerkiksi koululaisille.
Ruokolahden uusia leijonia ei ole vielä nimetty. Kunnanjohtaja Tuomo Sallisen mukaan nimeäminen voisi olla hyvä tehtävä esimerkiksi koululaisille.

Ruokolahdelle ilmestyi juhannuksen alla kolme leijonapatsasta. Patsaat sijaitsevat Puumalantiellä kolmessa eri risteyksessä, jotka vievät Ruokolahden keskustaajamaan.

Kunnanjohtaja Tuomo Sallisen mukaan kunnan työntekijöiden piirissä oli kiinnitetty huomiota siihen, että sisääntuloväylät eivät ole asianmukaisessa kunnossa. Asiasta keskustellessaan he päättyivät siihen, että patsaat voisivat sopia risteyksiin.

– Tulimme siihen tulokseen, että leijona olisi humoristinen valinta ja samalla muistutus Ruokolahden 1990-luvun leijonatapauksesta.

Uusista patsaista on lyhyessä ajassa tullut kunnalle runsas määrä palautetta.

– Palautetta on tullut paljon, eikä minun korviini ole kantautunut yhtään negatiivista palautetta. Ihmiset ovat olleet todella tyytyväisiä. Patsaista on myös lyhyessä ajassa tullut kohtalaisen suosittuja kuvauskohteita, kertoo Sallinen.

Sisääntuloväylien ehostaminen on vielä kesken. Sallisen mukaan risteyksiin tulee kesän aikana vielä ainakin kukkaistutuksia sekä valaistusta.

Santeri Tynkkynen

Valkobetonista tehdyt patsaat painavat 635 kiloa. Kunnanjohtaja Tuomo Sallinen oli itse asentamassa patsaita juhannuksen alla.
Valkobetonista tehdyt patsaat painavat 635 kiloa. Kunnanjohtaja Tuomo Sallinen oli itse asentamassa patsaita juhannuksen alla.

Patsaita voi somistaa kukkaseppeleellä tai tonttulakilla

Tarinan mukaan alkuperäinen leijona oli naaraspuolinen. Jos seuraavaksi pyrkisimme saamaan sellaisen. Aika ukkovoittoista on tämä leijonakanta nyt Ruokolahdella. — Tuomo Sallinen

Projektiin varattiin Sallisen mukaan rahaa viime vuoden budjetoinnissa. Sallinen oli kuitenkin tietoinen henkilöstä, joka lahjoitti aikaisemmin vuonna 2017 leijonapatsaan Ruokolahden torille.

Sallinen päätti olla yhteydessä lahjoittajaan, joka lopulta päätti kustantaa kokonaisuudessaan uudet leijonapatsaat. Sallisen mukaan patsaat maksoivat tuhansia euroja. Avokätisen lahjoittajan henkilöllisyyttä Sallinen ei suostu paljastamaan.

– Se on kunnallinen salaisuus, jota en voi kertoa.

Tuomo Sallinen toivoo, että patsaiden kohtelu on kunnioittavaa eivätkä ne joutuisi ilkivallan kohteeksi. Asiallinen patsaiden koristelu ei kuitenkaan ole poissuljettua.

– Esimerkiksi tulevien jääkiekon MM-kisojen aikaan leijonalle voi heittää päälle Suomen pelipaidan, jouluna tonttulakin tai kesällä kukkaseppeleen.

Kunnanjohtajan mukaan ei ole mahdoton idea, etteikö patsaita voisi jatkossa tulla Ruokolahdelle lisää.

– Tarinan mukaan alkuperäinen leijona oli naaraspuolinen. Jos seuraavaksi pyrkisimme saamaan sellaisen. Aika ukkovoittoista on tämä leijonakanta nyt Ruokolahdella, hän naurahtaa.

Santeri Tynkkynen

Tarinan mukaan Ruokolahden leijonan ensimmäisenä havaitsi metsätyönjohtaja Martti Auvinen 23. kesäkuuta vuonna 1992. Leijonatapaus vietti siis juuri 28-vuotissyntymäpäivää.
Tarinan mukaan Ruokolahden leijonan ensimmäisenä havaitsi metsätyönjohtaja Martti Auvinen 23. kesäkuuta vuonna 1992. Leijonatapaus vietti siis juuri 28-vuotissyntymäpäivää.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset