Synnytysten määrä Etelä-Karjalassa laskee yhä rajumpaa vauhtia – Tänä vuonna sairaalassa suoritetaan selvästi alle tuhat synnytystä

Toimitusjohtaja Pentti Itkonen uskoo silti, että Lappeenrannassa synnytetään vielä monen vuoden ajan.

Johanna Vehkaluoto, Johanna Vehkaluoto

Etelä-Karjalassa ei synny enää tuhattakaan vauvaa vuodessa. Arkistokuva.
Etelä-Karjalassa ei synny enää tuhattakaan vauvaa vuodessa. Arkistokuva.

Etelä-Karjalan keskussairaalassa ei ole tänä vuonna tarpeeksi synnytyksiä.

Sairaalan arvion mukaan synnytyksiä tulee tänä vuonna kaikkiaan noin 850—900.

Vuonna 2015 sosiaali- ja terveysministeriö asetti rajaksi sairaaloiden synnytystoiminnan jatkamiselle vähintään noin tuhat synnytystä vuodessa.

Myös viime vuonna jäätiin alle tuhannen rajan. Silloin synnytyksiä oli 983. Synnytysten väheneminen on koko Suomea koskeva jo vuosia jatkunut ilmiö.

Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen sanoo, että synnytysten osalta Etelä-Karjala on haastavassa asemassa. Väestönkehitys on tiedossa, eikä naapurimaakunnista juuri tulla synnyttämään Lappeenrantaan. Ulkomaalaiset synnyttäjät voivat tulevina vuosina nostaa tilastoja, ja tähän toimintaan pitäisi Itkosen mielestä saada vauhtia.

Eksote sekä yksityissairaala Hyksin ovat yhteistyösopimuksensa pohjalta päässeet yhteisymmärrykseen siitä, että Hyksin ohjaisi ulkomaalaisia synnyttäjiä Etelä-Karjalan keskussairaalaan. Eksotella on kapasiteettia hoitaa synnytyksiä, ja Hyksin maksaa niistä Eksotelle korvausta. Hyksin on Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) omistama yksityissairaala.

Itkonen uskoo, että synnytysten määrä voi käytännössä jonkin aikaa alittaa rajaksi asetetun tuhannen synnytyksen rajan.

Etelä-Karjalan tilannetta auttaa tulevaisuudessa synnytystenkin osalta laajan päivystyksen sairaalan status, Itkonen huomauttaa.

— Kyllä 5–6 vuotta tilanne säilyy, ja sen jälkeenkin Lappeenrannassa synnytetään, Itkonen uskoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) voi myöntää poikkeusluvan synnytysten määrälle, jos se on tarpeen palvelun saavutettavuuden tai potilasturvallisuuden vuoksi. Määräaikaisia poikkeuslupia on muutamalla sairaalalla. STM on myöntämiensä poikkeuslupien yhteydessä painottanut, että ne ovat tapauskohtaisia.

— Esimerkiksi etäisyydet ovat tähän harkintaan vaikuttaneet, kertoi johtaja Pasi Pohjola STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosastosta.

Määräaikaisilla poikkeusluvilla toimiminen ei ole valttia henkilökuntaa rekrytoitaessa eikä heidän pitämisessään. Sama epävarmuus on Itkosen mukaan raastanut koko sote-sektoria.

Savonlinnassa synnytykset loppuivat 2015 liian vähäisten synnytysmäärien takia. Savonlinnasta mennään nyt vauvoja saamaan Mikkeliin, Kuopioon, Joensuuhun ja joskus Lappeenrantaankin.

Mikkelissä tilanne ei ole Lappeenrantaa valoisampi. Siellä ei ole viime vuosina kertaakaan päästy tuhannen vauvan rajan yli. Myös Mikkelillä on poikkeuslupa synnytystoimintaan vuoden 2020 loppuun.

Sote-lainsäädännön mahdollinen muutos voi hieman muuttaa kuvioita, kun järjestämisvastuu tulee maakunnille ja ne tekevät järjestämissopimuksia erityisvastuualueiden kanssa. Etelä-Karjala kuuluu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueeseen (ERVA). Siihen kuuluvat myös Kymenlaakso ja Uusimaa sekä vuoden alusta myös Päijät-Häme.

STM:n Pohjolan mukaan sote-uudistus ei sinänsä vaikuta keskittämisasetuksen määrittämiin toimenpiteiden vähimmäismääriin, kuten synnytyksiin tai leikkauksiin.

Lappeenrannassa synnytysosastolla sekä lastenosastolla on joka tapauksessa tulevaisuuteen luottaen panostettu hoidon laatuun sekä perhelähtöisyyteen. Vanhemmat vahvasti mukaan -toimintamallissa korostuu koko sairaalassa oloajan vanhempien rooli paitsi synnytyksen aikana myös lapsivuodeosastolla, kertoo naisten ja lasten osaamiskeskuksen ylilääkäri Antti Valpas.

Tekonivelleikkauksien määrä on riittävävällä tasolla

Tekonivelleikkauksissa Etelä-Karjalan keskussairaalassa päästään tänä vuonna todennäköisesti ainakin lähelle 600 leikkauksen vuositavoitetta. Operatiivisen toiminnan ylilääkärin Juha Kasurisen mukaan lonkan ja polven tekonivelleikkauksia on tähän mennessä tehty yhteensä 468 kappaletta. Arvion mukaan niitä on vuoden loppuun mennessä 580—600.

Sen sijaan keskittämisasetuksessa määriteltyjä harvinaisia syöpäleikkauksia on jo aiemmin keskitetty muualle, sillä niitä ei ole ollut Etelä-Karjalassa kovin paljon.

Keskittämisasetuksessa määritellään tietyille toimenpiteille vuosittaiset vähimmäismäärät. Jos jossakin sairaalassa ei ylletä noihin määriin, toimenpiteet pitää silloin keskittää muualle.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut