Imatra tikistämässä sittenkin ensi vuoden budjetin tasapainoon: "Onhan tämä historiallista, että käsittely menee neljänteen kertaan"

Valtion koronarahoja on tullut kaupunkiin toukokuusta asti, mutta pandemia ei ole vielä näkynyt Imatran verotilityksissä.

Minna Mäkinen

Imatran kaupungin talouskurista halutaan pitää kiinni myös ensi vuonna. Budjetti on nyt puristettu nippa nappa ylijäämäiseksi.
Imatran kaupungin talouskurista halutaan pitää kiinni myös ensi vuonna. Budjetti on nyt puristettu nippa nappa ylijäämäiseksi.

Imatran kaupunki saanee sittenkin ensi vuoden talousarvionsa nippa nappa ylijäämäiseksi. Vielä budjetin kolmannessa käsittelyssä alijäämää näytti syntyvän yli miljoona euroa. Vajeen on sulattanut viikon aikana veroihin liittyvät ajoitukset.

– Valtion verotilitysten rytmi on muuttunut vuoden aikana ja ihan viimeisin uutinen tuli torstaina. Olennaisin muutos on kiinteistöveroihin liittyvä jaksotus, joka tuottaa Imatralle ensi vuodelle 800 000 euron lisän, kertoo controller Vesa Urtti Imatran kaupungilta.

Tämän hetken arvion mukaan kaupungin budjetin ylijäämä olisi ensi vuonna 24 000 euroa. Loput miljoonan vajeesta tilkitään alun perin varovaisesti arvioidusta kunnallisverojen tuotosta. Vaikka sitä nostetaan, näkee Urtti yhteensä 93 miljoonan euron kunnallisveropotissa olevan vielä miljoonan euron verran puskuria.

Kaupungin kiinteistövero on vuositasolla 12 miljoonan euron suuruinen.

Eksoten lasku ratkaisee tämän vuoden ylijäämän kohtalon

Käytännössä ensi vuonna maksettava ylimääräinen kiinteistöverotilitys on tämän vuoden rahoja, ja kutistaa nyt taloutta vajaalla miljoonalla eurolla. Mihin kuluvan vuoden lopullinen tilinpäätös asettuu, onkin vielä sankan sumun peitossa.

Tällä hetkellä laskelmat lupaisivat ylijäämää, mutta pääosin ansioveroista koostuvissa kaupungin tuloissa koronan vaikutus ei ole vielä ehtinyt näkyä.

Jos maksettavaksi lohkeaa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin palkkaharmonisointiin liittyvä, arviolta 7 miljoonan euron lasku, tekee Imatran kaupunki tänä vuonna todennäköisesti pitkästi miinuksella olevan tilinpäätöksen.

Eksoten lasku on kuitenkin usemman tekijän summa. Kyse on myös siitä, miten kulukuri sote-piirissä on pitänyt ja millaisia lisäeriä koronanhoito omistajakunnille aiheuttaa.

– Loppusumma koostuu monesta eri asiasta, muistuttaa Urtti.

Tappiollinen tilinpäätös olisi poikkeus Imatran pulskiin vuosiin. Kaupunki on jo vuosien ajan pitänyt taloutensa ylijäämäisenä. Poikkeuksellinen tosin on ollut myös budjetin laadintaan vaadittu aika.

– Kyllähän tämä historiallista on, että talousarvioon vaaditaan neljäs käsittely, kuvailee ensimmäistä kertaa Imatralla budjetin laadinnasta vastaava Urtti.

Anu Kiljunen

Oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaisiin saakka tuottaa kunnille kuluja opetuksen maksuttomuuden vuoksi.
Oppivelvollisuuden laajentaminen 18-vuotiaisiin saakka tuottaa kunnille kuluja opetuksen maksuttomuuden vuoksi.

Verotuloja tullut yhä entiseen tahtiin

Valtio on tukenut kuntia koronakriisin hoidossa erityisrahoituksella keväästä asti. Rahaa on tullut myös Imatralle toukokuusta alkaen, vaikka vielä suurta pudotusta ei ole kaupungin tuloissa ollut havaittavissa. Imatran verotilitykset ovat vuoden ensimmäisten kymmenen kuukauden ajan olleet budjetin mukaiset. Tuloissa saattaa olla etupainotteisuutta, joka kostautuu loppuvuonna.

– Verotilitykset ovat olleet selittämättömällä tavalla liian isot, kiteyttää apulaiskaupunginjohtaja Kaisa Heino.

Urtti myöntää, että marras-joulukuun verokertymä jännittää. Lomautukset ja työttömyys ovat Imatrallakin lisääntyneet. Valtion verotilitysjärjestelmä on massiivinen järjestelmä, jonka Urtti kuvailee kääntyvän valtamerilaivan lailla, mikä hidastaa vaikutusten arviointia.

– Kuntaliitto on ennustanut tälle vuodelle tappiota. Nähtäväksi jää, miten käy.

Hallituksen uudistukset tuovat lisäkuluja

Ensi vuodelle on valtion toimesta linjattu uudistuksia, jotka vaikuttavat kuntien talouteen. Varhaiskasvatusmaksujen pienentäminen ja toisen asteen maksuton opiskelu tuottavat rutkasti lisäkuluja palvelujen järjestäjille.

Valtio on luvannut kompensoida opiskelu-uudistuksen kulut kunnille, mutta ainakaan Imatran kaupungin laskelmia kustannuksista valtion potti ei Urtin mukaan kattanut. Uudistukseen on siten varauduttu myös omassa budjetissa.

Sen sijaan varhaiskasvatusmaksujen pienentäminen on menossa kuntien piikkiin.

– Siinä on jouduttu katsomaan, mistä muualta rahat nipistetään.

Talousarvio käsitellään seuraavassa kaupunginhallituksen kokouksessa. Lopullisesti budjetista päättää kaupunginvaltuusto.