Paajalan metsän kaavoitus herättää vastustusta, mutta myös kiinnostusta: Tontteja kysellään jo nyt

Panu Nikkola

Pinkillä merkitty kaava-alue sijaitsee Koulukadun varressa. Lentokuva Vallaksen / Panu Nikkolan ilmakuva on vuodelta 2014.
Pinkillä merkitty kaava-alue sijaitsee Koulukadun varressa. Lentokuva Vallaksen / Panu Nikkolan ilmakuva on vuodelta 2014.

Maarit Horttanainen

Paajalan metsää hyödynnetään paljon Mansikkalan koulun ja Imatran yhteislukion biologian tunneilla. Tässä opettaja Maarit Horttanaisen kuvakooste.
Paajalan metsää hyödynnetään paljon Mansikkalan koulun ja Imatran yhteislukion biologian tunneilla. Tässä opettaja Maarit Horttanaisen kuvakooste.

Paajalaan suunniteltu yleiskaavan ja asemakaavan muutos on saanut ihmiset liikkeelle Imatralla.

Kaupunki on saanut jo kaavan luonnosvaiheessa useita kirjallisia palautteita, joissa vastustetaan virkistysalueen ottamista asuinkäyttöön.

Palautetta ovat antaneet ainakin Mansikkalan yläkoulun ja lukion biologian opettajat, Mansikkalan koulun oppilaskunta sekä viereisen Martinpolun asuinalueen asukkaat.

Myös toisenlaista liikehdintää on havaittavissa, kertoo kaavoitusinsinööri Tiia Sillgren Imatran kaupungilta.

— Tontista kiinnostuneita on jonkin verran. Tontteja on jo käyty kyselemässä, että milloin pääsee rakentamaan.

Maaperän märkyys askarruttaa

Kaavaluonnoksen nähtävillä olo päättyy maanantaina, jonka jälkeen kaavaan tehdään palautteen perusteella tarvittaessa korjauksia.

Myös Imatran kaupungin tilaama rakennettavuusselvitys voi aiheuttaa kaavaluonnokseen vielä muutoksia.

Rakennettavuusselvityksen avulla halutaan varmistaa, että asuinrakentamiselle suunniteltu metsäalue on otettavissa järkevin kustannuksin käyttöön. Lähistön asukkailta saatujen kommenttien perusteella maasto on paikoitellen hyvin märkää.

— Halutaan varmistaa, että tontit ovat varmasti rakennettavissa. Jos maaperä on todella todella huonosti rakennettavissa, voi olla, että tontteja joudutaan karsimaan, Sillgren sanoo.

Tavoitteiden ja arvojen kompromissi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kiinnittää omassa lausunnossaan huomiota muun muassa siihen, että asuinrakentaminen halutaan kohdistaa nimenomaan alueelle, jossa on huomionarvoiseksi luokiteltua metsää, vaikka ympärillä olisi vähemmän arvokkaita alueita.

Tiia Sillgrenin mukaan valittu paikka on loogisin rakentamiselle.

Huomionarvoista metsää jää vielä kaava-alueen pohjoisosaan. Mitään varsinaista estettä alueen käyttöönotolle ei myöskään ole.

Kaavaluonnoksessa on yritetty Sillgrenin mukaan yhdistää monenlaiset tavoitteet kustannustehokkuudesta ja ulkoilureittien säilymisestä alkaen.

— On tärkeää säilyttää kulkureitit, viheryhteydet ja olemassa olevaa ympäristöä. Kaupunkistrategiana on tiivistää kaupunkirakennetta, mikä on yksi tärkeä osa tätä hanketta. On pyritty löytämään kaikkia tyydyttävä ratkaisu.

Varsinainen kaavaesitys valmistuu loppuvuoden aikana

Lopullinen kaavaesitys valmistuu loppuvuoden aikana.

Sen jälkeen suunnitelmat menevät kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi ja virallisesti julkisesti nähtäville mahdollisten muistutusten tekoa varten.

Lopullisesti asema-ja yleiskaavan muutokset hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.