Imatralla pohdittiin koreografiaa rajavesien yhteisen kalakannan turvaamiseksi: Venäjän puolella Vuoksea ei ole kunnostettu, mutta kiinnostusta on — "Laatokan lohen pitää jollain aikataululla päästä Imatralle"

Rajavesien yhteistyötä ajava suomalainen ja venäläinen kalataloustyöryhmä kokoontui keskiviikkona Imatralla.

Jasmin Ojalainen

Ropshan alueen kalojen jalostuksen ja genetiikkakeskuksen johtaja Anatoli Lukin ja maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston Tapio Hakaste tutustuivat kokouksen päätteeksi Imatran kaupunkipuroon.
Ropshan alueen kalojen jalostuksen ja genetiikkakeskuksen johtaja Anatoli Lukin ja maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston Tapio Hakaste tutustuivat kokouksen päätteeksi Imatran kaupunkipuroon.

Suomalaisen ja venäläisen yhteistyön edistäminen rajavesien kalataloudessa alkaa asettua uomiinsa. Rajavesien kalakantojen hoidon, tutkimustiedon ja kunnostuskohteiden kartoittamiseksi ja koordinoimiseksi perustettu työryhmä kokoontui keskiviikkona Imatralla.

Mukana työryhmässä ovat muun muassa Suomen ELY-keskuksia, maa- ja metsätalousministeriö, metsähallitus, luonnonvarakeskus, paikallisia kalatalouden toimijoita sekä venäläisiä viranomaistahoja.

Yhteiset vaelluskalakannat koetaan arvokkaiksi rajan kummallakin puolen. Venäjän Ropshan alueen kalojen jalostuksen ja genetiikkakeskuksen johtaja Anatoli Lukin nostaa kokemuksien jakamisen kokouksen tärkeimmäksi anniksi.

Lukinin mukaan Venäjän puoleisella Vuoksella luonnonvaraisen lohikalan kutupaikkojen kunnostustöitä ei ole tehty. Se on kuitenkin suunnitelmissa.

— Tärkein tehtävä on järjestää kunnon kalavarojen seuranta. Vuokselle nousevaa Laatokan lohta tutkitaan ja seurataan. Tilanne ei ole hyvä. Tavoite on vaihtaa kokemuksia ja haluamme tehdä kunnostuksia lähitulevaisuudessa. Seuraamme Imatran polulla.

Niukista sateistakin johtuen Saimaan ja pohjavesien pinnan lasku on aiheuttanut tänä vuonna kuivuuden uhkaa. Vuoksessa rantaviiva on ailahdellut muun muassa rajan pinnassa eri tahtiin ajettavista juoksutuksista ja Mansikkakosken ratasillan työmaasta.

Lukinin mukaan sama pätee veden korkeudessa niin ikään Venäjän puolella.

— Monissa paikoissa huomattiin sama ilmiö, vettä on vähän. Äänisellä ja Laatokallakin pinta on mennyt alaspäin. Se on tämän alueen erikoisuus.

Jasmin Ojalainen

Imatrankosken voimalaitoksen läheisyyteen rakennettu, noin kilometrin mittainen kaupunkipuro toimii ohitusuomana taimenille.
Imatrankosken voimalaitoksen läheisyyteen rakennettu, noin kilometrin mittainen kaupunkipuro toimii ohitusuomana taimenille.

Tapio Hakaste: "Hyvä henki oli tärkeää"

Yksi Vuoksen haasteista liittyy nimenomaan sen vesivoimarakenteisiin, sanoo maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste.

— Jos katsotaan koko rajaa, vesivoimatalous ja Vuoksi ovat siinä mielessä haastavimmasta päästä. On haettava mahdollisuudet, joissa vaelluskaloja voidaan hoitaa. Toivotaan, että tilannetta saadaan parannettua.

Keskustelua kalataloudesta rakennetuissa vesistöissä on lisätty ja pyritään viemään eteenpäin yhteistyöllä, Hakaste korostaa.

Nykyinen Antti Rinteen hallitus valmisteleekin vaelluskalaohjelmaa kalakannan vahvistamiseksi. Esimerkki kehittämishankkeesta on Hiitolanjoki, joka sai taakseen valtion tuen kalakantojen vaellusreittien vapauttamiseksi.

Se pätee niin ikään kansainvälisessä yhteistyössä. Hakasteen mukaan yksi työryhmän tärkeimmistä tavoitteista on vahvistaa kontakteja ja käsitystä siitä, mikä taho tekee rajan molemmin puolin mitäkin.

— Hyvä henki ja sen havaitseminen oli tärkeää. Vaelluskalat ovat koko rajan mitalla tärkeä asia, joihin molemmat maat haluavat keskittyä. Se tapahtuu pienin askelin, ja työtä riittää.

Vuoksen voimalat halutaan esteettömiksi

Jasmin Ojalainen

Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki toivoo, että näissä vesissä nähdään vielä Laatokan lohta.
Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki toivoo, että näissä vesissä nähdään vielä Laatokan lohta.

Vesistörakentamisen vaikutuksia Vuoksen lohikaloihin selvittää muun muassa tammikuussa 2019 startannut kolmevuotinen River go -hanke.

Yksi päämääristä on mahdollistaa Laatokan lohen nouseminen aina Imatralle asti, sanoo Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtava vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki.

— Hankkeen lisäksi kalojen vapaata kulkua edellyttää rajavesisopimus. Laatokan lohen pitää jollain aikataululla päästä Imatralle.

Se vaatisikin esteettömän kulun, esimerkiksi kalaportaat, ohi Venäjän puoleisten Lesogorskin ja Svetogorskin voimalaitosten. Työryhmä osoitti tukensa hankkeelle, mutta kansainvälisen tahtotilan herättely on vasta aloiteltu.

— Venäläisviranomaiset odottavat perusteluita, laskelmia ja mahdollisuuksia. Rajavesisopimuksen lisäksi pitää pystyä osoittamaan, että se olisi järkevää.

Suomen puolella hanke pyrkii osoittamaan ongelmat ja esittämään ratkaisut.

Imatran puoleisella Vuoksella vaelluskalojen vapaa kulku päättyy Tainionkosken voimalaitokseen. Imatrankosken voimalan osalta ongelmaa ei kaupunkipuron ansiosta ole.

— Hanke tulee esittämään, että Tainionkosken istutusvelvoite muutetaan takaisin kalatievelvoitteeksi. Sen tulisi olla kaupunkipuron tapainen ohitusuoma, jossa luontainen lisääntyminen on mahdollista. Ellei voimayhtiö ole aloitteellinen ja vie asiaa eteenpäin, Tainionkoski on kalatalousviranomaisen asia, aivan kuten Hiitolanjoki.

Juttua päivitetty 30.10.2019 klo 14.53: korjattu kirjoitusvirhe. 5.11.2019 klo 22:53: korjattu Kamenogorskin voimala Lesogorskiksi.

Luetuimmat

Kommentoidut