Lapsena Lovelyn Adiri nosti joka aamu korin päänsä päälle ja lähti torille kaupustelemaan — Nyt nigerialaisnainen ohjaa Imatralla lapsiryhmiä ja opettelee lukemaan

Kaisa Beltran

Lovelyn Adiri ohjaa Kipinässä 3-8 -vuotiaita lapsia.
Lovelyn Adiri ohjaa Kipinässä 3-8 -vuotiaita lapsia.

Kun poikaystävä pyytää Chioma Lovelyn Adiria kävelylle, hän kieltäytyy. Nigeriassa syntynyt Adiri on joutunut kävelemään aamusta iltaan koko elämänsä. Kun tytön ystävät lähtivät kouluun, nosti hän paistetuilla banaaninsiivuilla täytetyn korin päänsä päälle ja lähti kaupustelemaan. Adiri palasi kotiin vasta illalla kun kori oli tyhjä.

— Kuljin toreilla pienestä lapsesta saakka, niin kauan kuin muistan. Jalkani olivat kuumat ja turtana, mutta minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa, sillä perheen piti saada ruokaa pöytään.

Nigeriasta Venäjälle

Benin Cityssä syntynyt ja varttunut Adiri lähti kotimaastaan Moskovaan 23-vuotiaana. Kolmen vuoden kuluttua matka jatkui Suomeen. Vaikeat kokemukset eivät antaneet nuorelle naiselle rauhaa, ja hän kertoo itkeneensä Moskovassa joka päivä. Sitä on vaikea uskoa nyt, sillä Adirin olemuksessa hymyilee kaikki; suu, silmät, jopa kädet. Kulkiessaan monikulttuurisen toimintakeskus Kipinän käytävillä hän laulaa ja hyräilee hyväntuulisena koko ajan.

— Imatralle saavuttuani sosiaalityöntekijäni neuvoi, että on parempi olla aktiivinen ja ihmisten parissa, kuin jäädä yksin kotiin miettimään ja itkemään. En halua olla huonolla tuulella, en halua palata siihen tilaan.

Kuin perheenjäsen

Sampossa suomen kieltä opiskeleva Adiri tuli Kipinään ensin työharjoitteluun, ja nyt hän käy siellä aina koulun jälkeen. Adiri ohjaa lasten ryhmää jossa on venäläisiä, suomalaisia ja yksi japanilainenkin lapsi. Yhteinen kieli on englanti, suomella höystettynä.

—Kipinän aiemmissa tiloissa kävi myös arabialaisia lapsia. En ole nähnyt heitä enää, toivottavasti he palaavat.

Adiri osallistuu myös naisten neulontakerhoon, ja laulaa sekä esiintyy Kipinän eri tilaisuuksissa. Ohi kulkeva Kipinän toiminnanjohtaja Rita Wallenius kehuu vapaaehtoistyöntekijäänsä vuolaasti. Hänen mukaansa Adiri on antanut Kipinän toiminnalle kasvot.

— Lovelyn on meille kuin perheenjäsen, joka tuo lämpöä, iloa, sekä uutta ja erilaista väriä toimintaan, Wallenius kehuu.

Musiikista voimaa

Adiri kertoo rakastavansa musiikkia, ja erityisesti gospelin laulamista. Musiikki on helpottanut elämän kolhiessa. Adiri säestää lauluaan afrikkalaisella rummulla, mutta hän haluaisin opetella soittamaan myös pianoa ja kitaraa. Nuori nainen haaveilee myös kirkkokuorossa laulamisesta, mutta uskoo lukutaidottomuuden olevan este.

— Miten voisin laulaa kuorossa, jos en ymmärrä mitä laulukirjoissa lukee?

Nigeriassa Adirin koulunkäynti oli työn vuoksi satunnaista. Suomessa hän on oppinut jonkin verran kirjoittamaan ja lukemaan. Adiri haaveilee olevansa jonain päivänä kokki tai sairaanhoitaja.

— Olen kyllä todella herkkä, ja itken jos joku kärsii. Minun pitää olla vahvempi jos aion hoitajaksi.

Äidin silmät ja jalat


 
Nuori nainen rakastaa elämäänsä Imatralla, vaikka ei pikkutyttönä koskaan kuvitellutkaan jättävänsä kotimaataan ja äitiään. Adiri kertoo olleensa äidilleen niin silmät kuin jalatkin.

— Suomessa 50-vuotias nainen on vielä hyvin vahva, Afrikassa saman ikäinen näyttää rankan elämän vuoksi jo seitsemänkymppiseltä, hän kuvailee.

Kaisa Beltran

Pakkaseenkin tottuu, toteaa Lovelyn Adiri.
Pakkaseenkin tottuu, toteaa Lovelyn Adiri.

Adiri ei myöskään arvannut päätyvänsä maahan, jossa on pakkasta ja lunta. Hän toteaa kuitenkin tottuneensa hyvin, ja nauttii nykyään enemmän kylmästä kuin kuumasta.

— Ohjenuorani on, että koti on paikassa missä tunnet rauhaa. Jos paha olo iskee, minulla on kenen puoleen kääntyä, Adiri päättää.

Chioma Lovelyn Adiri


Syntyi 28 vuotta sitten Nigeriassa.

Asuu Lappeenrannan Korvenkylässä poikaystävänsä Jari Välimäen kanssa.

Opiskelee suomen kieltä ja työskentelee vapaaehtoisena Imatran monikulttuurisessa toimintakeskus Kipinässä.

Harrastaa laulamista, pitää erityisesti gospelista.

Kaisa Beltran

Kipinässä Adiri musisoi lasten kanssa, ja esiintyy aina tilaisuuden tullen.
Kipinässä Adiri musisoi lasten kanssa, ja esiintyy aina tilaisuuden tullen.

Pilkkaajatkin saavat Adirilta hymyn

1. Mistä innostuit viimeksi?

Innostun aina mennessäni paikkaan, jossa ihmiset hyväksytään sellaisena kuin he ovat. Se tekee minut erittäin onnelliseksi. Kipinä ja kirkko ovat hyviä esimerkkejä tällaisista paikoista.

2. Kehen haluaisit tutustua?

Kristilliseen muusikkoon Don Morrisiin, Adiri sanoo ja alkaa laulaa artistin kappaletta.

3. Mikä ongelma maailmassa pitäisi ratkaista?

Rasismi. Suomessa rasismia esiintyy huomattavasti vähemmän kuin Venäjällä. Kuljen samalla bussilla Korvenkylästä Imatralle erään vanhemman naishenkilön kanssa, joka ei pidä minusta ollenkaan. Aluksi en ymmärtänyt mitä hän sanoo, mutta nyt tiedän hänen kutsuvan minua haisunäädäksi. Minua asia vain naurattaa, ja viimeksi toivotin hänelle hyvää uutta vuotta. Rakastan vanhuksia, enkä ikinä ajatellut että he voivat olla tuollaisia!

4. Mikä hävetti viimeksi?

En häpeä mitään, miksi häpeäisin. Haluan aina jakaa tunteeni ja kertoa jos minulla on jokin ongelma. Ehkä jos minulta kysytään mitä jossain lukee, enkä osaa vastata koska en osaa lukea. Se on ainut asia.

5. Mitä mietit saunassa?

En pidä saunasta! Se väsyttää ja pyörryttää!

Luetuimmat