Arkistosta: Ei rahasta, vaan rakkaudesta — Kalleimmat koiranpennut maksavat 2 000 euroa, mutta harvoin kenneltoiminta lyö leiville

Lue tästä pumeja Imatralla kasvattavan Reetta Molarius-Papusen haastattelu, joka julkaistiin Uutisvuoksessa alun perin 9.4. 2015. Tänä viikonloppuna Molarius-Papusen kennelistä lähtöisin oleva Taisto-koira osallistuu Imatran suureen koiranäyttelyyn Aviasport areenalla.

kai skyttä

Reetta Molarius-Papunen ihastui pumeihin jo parikymmentä vuotta sitten nallemaisen ulkonäön, eloisan luonteen ja karvaamattomuuden vuoksi.
Reetta Molarius-Papunen ihastui pumeihin jo parikymmentä vuotta sitten nallemaisen ulkonäön, eloisan luonteen ja karvaamattomuuden vuoksi.

Pentulaatikossa pehmeän viltin päällä pötköttää seitsemän pikimustaa nyyttiä.

Ollaan imatralaisessa kennelissä. Tai paremminkin perheessä, jossa kasvatetaan unkarilaisia paimenkoiria, pumeja.

Rotu on melko harvinainen. Pumien kasvattajia on Suomessa alle 30, laskee talon emäntä Reetta Molarius-Papunen.

Se on vähän verrattuna aktiivisten koirankasvattajien koko määrään. Suomen Kennelliiton mukaan heitä on Suomessa noin 13 000, joista 3 400 on elinkeinonharjoittajia. Useimmille kyse on silloinkin harrastuksesta.

— Elantonsa koirankasvatuksesta saavia on Suomessa noin 20, laskee Suomen Kennelliiton viestintäjohtaja Kaija Unhola.

kai skyttä

Tältä näyttää kaksiviikkoinen puminpentu. Kuvassa Reetta Molarius-Papunen.

Verottajan kanssa tarkkana

Verottajan silmissä koirankasvatuksessa on kyse joko harrastuksesta, tulonhankkimistoiminnasta tai elinkeinotoiminnasta.

— Jokaisen koirankasvattajan pitäisi pitää kirjaa menoistaan ja tuloistaan. Kun toiminta on tappiollista ja pienimuotoista, kyse on aina harrastuksesta. Tappiollisen harrastustoiminnan voi pitää omana tietonaan, ohjeistaa johtava veroasiantuntija Pirjo Mäkynen.

Harrastuksestakin saadut voitot sen sijaan kiinnostavat verottajaa. Ne ilmoitetaan muiden ansiotulojen tavoin, vaikkei veroa kulujen vähentämisen jälkeen lopulta määrättäisikään.

— Myyntituloja ei veroteta, jos kulut ovat tuottoja suuremmat. Tappiollisina vuosina vähentämättä jääneet kulut ovat vähennyskelpoisia kymmenen vuotta, Mäkynen kertoo.

kai skyttä

Elämäntapa, ei elinkeinoa

Yksi puminpentu maksaa tuhat euroa, eli parhaassa tapauksessa kasvattaja tienaa 7 000 euroa. Rahat hupenevat kuluihin nopeasti, sanoo Molarius-Papunen.

— Säästöjä pitää olla runsaasti, jotta on ylipäätään varaa teettää pentuja.

Tiineyteen liittyvät ultrat, röntgenit ja dna-tutkimukset, astutusmatkat, pentujen rekisteröinnit, sirutukset, eläinlääkärin tarkastukset ja rodunomaiset terveystarkastukset nielevät paljon rahaa. Sitä palaa myös koiranäyttelyissä, jotka ovat olennainen osa kenneltoimintaa.

— Kaikki rahat ja vapaa-aika menevät koiriin, Reetta Molarius-Papunen nauraa.

— Mitään liiketoimintaa tämä ei ole, vaan elämäntapa ja harrastus. Jos miettii rahaa, on ihan väärillä raiteilla. Tätä pitää tehdä tunteella, rakkaudesta rotuun ja halusta pyrkiä aina vain parempaan kasvatustyöhön.

Ilman erinomaisia sijoitusperheitä kenneltoiminnasta ei tulisi kuitenkaan mitään.

— Tilat ja aika eivät antaisi itsellä myöten. Minä hoidan sijoitusnarttujen terveys- ja muut tutkimukset, näyttelyt ja pennutukset ja pentujen hoidon, mutta muuten koirat asuvat omissa perheissään tavallista koiran elämää, Molarius-Papunen kertoo.

Kai Skyttä

Nauhat todistavat menestyksestä.

15 vuotta ja 40 pentua

Kaikkiaan Molarius-Papusen Quento’s kennelissä on syntynyt reilun 15 vuoden aikana yhteensä noin 40 puminpentua, joista puolet sijoituskoirille.

Hän kertoo tarkkaan katsovansa, että pennut pääsevät hyvään kotiin ja että omistajan ja pennun luonteet kohtaavat. Sijoituskoirista tehdään lisäksi erillinen sopimus.

Nyt pentuja saaneen Ceissy-emon Molarius-Papunen hankki pentuna Tsekeistä. Sen oma vakituinen koti on Imatralla. Sinne Ceissy palaa pian, kun pennut ovat vähintään seitsemän viikon ikäisiä.

— Pentuja on mennyt meiltä myös muun muassa Latviaan ja Ruotsiin. Tunnen onnistuneeni, koska kaikki kasvattini tunnistavat minut, vaikka harvoin tavataan.

Pennuilla iso hintahaitari

Rotukoiria rekisteröidään vuosittain noin 50 000.

Pentujen hintahaitari on 700—2 000 euroa.

Halvimpia ovat suomalaisten rotujen pennut, kalleimpia harvinaisuudet.

Kaupunkiin soveltuvat pienet rodut, kuten chihuahua ja ranskanbulldog, ovat erityisen kysyttyjä.

Ne maksavat noin 1 700 euroa.