Sähkölinjojen ympäriltä kaadetaan puita ja se aiheuttaa erimielisyyksiä — Luonnonsuojeluyhdistys moittii ISSOY:n nuukailevan luonnon kustannuksella, sähköyhtiö sanoo lukujen olevan liioittelua

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy ovat erimielisiä puiden kaadon vaikutuksista.

Katri Ikävalko

Puita halutaan kaataa, jotta sähkönjakelun toimintavarmuus paranisi
Puita halutaan kaataa, jotta sähkönjakelun toimintavarmuus paranisi

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys otti kantaa ISSOY:n Puista vapaa sähkölinja -projektiin. Projektin tavoite on kaataa puita sähkölinjojen läheisyydestä sähkönjakelun toimintavarmuuden parantamiseksi. Luonnonsuojeluyhdistys kyseenalaistaa keinot.

Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan maakaapelointi olisi ympäristöystävällisempi vaihtoehto, mutta ISSOY välttää sitä kalliimman kertainvestoinnin vuoksi. Yhdistyksen mukaan puiden kaataminen vie laskennallisesti metsäpinta-alaa 1680 hehtaaria.

— Erityisen kyseenalaiseksi hankkeen tekee kuitenkin se, että sitä toteutetaan seudulla, jossa metsien käyttö on muuhun Suomeen verrattuna jo valmiiksi yli-intensiivistä, niin hiilensidonnan ja -varastoinnin kuin erityisesti metsälajiston heikentyvän biodiversiteetin kannalta, yhdistyksen tiedotteessa kerrotaan.

Lahopuiden pieneläjät pulassa

Luonnonsuojeluyhdistys myös sanoo, että hankkeessa häviäjiä on osa metsänomistajista, jotka alistuvat hankkeeseen maillaan. Yhdistyksen mukaan linjojen leventämisellä pyritään taloudelliseen optimointiin, jolla pitkitetään ongelmaa jättämällä johdot pylväiden varaan.

Yhdistyksen mukaan sähkölinjojen alta vapautuvat metsät lisäävät Suomen hiilinielua. He ovat myös huolissaan myös lahopuusta riippuvaisen lajiston ongelmista, jos puut kaadetaan.

— Uutta lahopuuta ei puuttomana pidettäville 40 metriä leveille johtolinjoille enää tulevaisuudessa synny. Tulevaisuuden johtoaukeat ovatkin projektin jälkeen paitsi puista, myös luonnosta vapaat.

Katja Juurikko

Oksiin tarttunut lumi voi painaa oksia ja kaataa puita sähkölinjoille.
Oksiin tarttunut lumi voi painaa oksia ja kaataa puita sähkölinjoille.

Pienempi hehtaarimäärä

Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy:n liiketoimintapäällikkö Tero Karjola pitää Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen tiedotetta yksinkertaistettuna ja osin virheellisenä.

Karjolan mukaan todellinen hehtaarimäärä on 657 hehtaaria, siis kaukana 1680 hehtaarista. Karjola sanoo, että linjaa on nyt jo paljon avomaan, esimerkiksi peltojen ja teiden varsilla. ISSOY maksaa maanomistajille myös uudistuskorvauksen, jotta alueelle voi istuttaa uudestaan metsää. Uudistettu metsä taas alkaa toimia hiilinieluna.

— Tähän on lähdetty, sillä se on huomattavasti nopeampi ja kustannustehokkaampi tapa saavuttaa säävarmuus kuin maakaapelointi, Karjola kertoo.

Karjolan mukaan jakeluverkkoa on uusittu paljon 2000-luvun alkupuolella, jonka vuoksi johdot ovat vielä vuosikymmeniä hyväkuntoisia.

— Minkälaisia luontoarvoja se noudattaa, jos nyt kunnossa olevat johdot pitää purkaa pois ja korvata kaapeloinnilla? Hankkeen vaikutus on 20 vuotta, jonka jälkeen puusto on niin korkeaa, että se tulee taas johdoille, silloin mietitään uudestaan. Teknisesti johdot voivat kestää 40—50 vuotta käyttökelpoisena.

Maanomistajat suostuvaisia

Karjolan mukaan maakaapelointia tehdään paljon, mutta se keskittyy toistaiseksi asemakaava-alueelle. Karjolan mukaan hakkuussa on kyse 60—80 000 kuutiosta, joka vastaa 1,5 prosenttia Etelä-Karjalan vuotuisesta hakkuumäärästä.

Toistaiseksi projekti on edennyt lupavaiheeseen, eli maanomistajilta on tiedusteltu heidän kantaansa. Ensimmäisellä alueella Karjolan mukaan 12:sta maanomistajasta 11 on hyväksynyt projektin. Yksi maanomistaja on vielä kontaktoimatta.

— Olemme saaneet hyvää palautetta. Sitä ei voi kieltää, etteikö sieltä lähde puuta pois, mutta määrä on melko kohtuullinen ja se ei poistu sieltä ikuisiksi ajoiksi. Teemme tällä hetkellä myös paljon kaapelointeja ja siitä vapautuu metsäpinta-alaa hiilinieluksi, Karjola kertaa.

Marleena Liikkanen

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Jantunen.
Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Jantunen.

Jos kaikkea ei kaadettaisi?

Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Juha Jantunen sanoo, että hehtaarimäärä on laskennallinen eivätkä he kiellä sitä, että alueella on myös valmiiksi avoimia paikkoja. Jantusen mukaan kannanoton tarkoitus on nostaa esiin se, että asia ei ole yksioikoinen.

— Ongelmakohtia siellä ovat metsäalueet ja erityisesti arvokkaammat metsät. Erityisesti sellaisilla alueilla pitää ottaa ne luontoarvot huomioon.

Jantunen toivoisi, että mikäli maakaapelointi ei ole mahdollista, voisi linjojen varrelta kaataa vain korkeaa puustoa ja jättää matalammat paikoilleen.

— Toimenpiteellä tehdään uutta hakkuualuetta ja Etelä-Karjalassa metsät ovat jo lähtökohtaisesti hyvin heikossa kunnossa. Vanhoja metsiä on hyvin vähän, Jantunen sanoo.

Luetuimmat

Kommentoidut