Maatalousministeri Leppä antaisi ampua tuhansia valkoposkihanhia

Valtavat lintuparvet imuroivat nurmirehupellot sileäksi Pohjois-Karjalassa.

Jussi Nukari / Lehtikuva

Pelloille lepäämään jääneet valkoposkihanhet ovat syöneet nurmirehusadot monilla alueilla. Arkistokuva.
Pelloille lepäämään jääneet valkoposkihanhet ovat syöneet nurmirehusadot monilla alueilla. Arkistokuva.

Valkoposkihanhien aiheuttamia tuhoja pitäisi rajoittaa aloittamalla suojametsästys ja ampumalla tuhansia lintuja, sanoi maatalousministeri Jari Leppä (kesk.) Karjalaisen videolähetyksessä.

Leppä ja ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) vierailivat tiistaina Kiteellä tutustumassa valkoposkihanhien aiheuttamiin vahinkoihin.

Mikkonen sanoi, että vahingot varaudutaan korvaamaan viljelijöille mahdollisimman nopeasti.

– Tämän kesän aikana, Mikkonen määritteli aikataulua.

Leppä totesi, että korvausten lisäksi käyttöön tulisi saada myös keinoja ehkäistä vahinkoja. Leppä sanoi pitävänsä suojametsästyksen käyttöönottoa tarpeellisena. Valkoposkihanhelle pitäisi saada metsästettävän lajin status ja suojametsästys sallia laajalla alueella. Muuten linnut vain siirtyvät alueelta toiselle.

– Nykyiset toimenpiteet eivät riitä, vaan ongelma pahenee. Suojametsästys pitäisi saada heti käyntiin, Leppä sanoi ja vetosi Ruotsin ja muiden EU-maiden esimerkkiin. Niissä suojametsästystä on jo tehty.

Uusi laki vahingonkorvauksista tulossa

Valkoposkihanhet ovat tänä keväänä aiheuttaneet poikkeuksellisen pahoja vahinkoja erityisesti Pohjois-Karjalassa. Pelloille lepäämään jääneet linnut ovat syöneet nurmirehusadot monilla alueilla.

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan uutta lakia rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä. Lakiesitys on määrä saada käsittelyyn syyskaudella.

Ympäristöministeri Mikkonen sanoi, että ongelmaa pitää ratkoa monin keinoin, lintuja karkottamalla ja perustamalla lisää hanhipeltoja, jotka houkuttelivat linnut luokseen. Valkoposkihanhien rauhoituksen purkaminen kannan pienentämiseksi ei ole yksinkertaista, koska suojelusta on säädetty EU-tasolla.

Kannan pienentäminen ei Mikkosen mukaan välttämättä ratkaise ongelmaa, jos linnut kuitenkin muuttomatkallaan päätyvät pienelle alueelle. Pohjois-Karjalasta on tullut linnuille viimeinen levähdyspaikka niiden muuttomatkalla kohti Siperiaa.

Luetuimmat