Imatralaislähtöinen Kari Härkönen aloitteli työuraansa Imatran uimahallin kassalta, nyt tuplatoimitusjohtaja on päätynyt telakkaympyröihin ja etsii yhteistyöyrityksiä ympäri maan

Minna Mäkinen

Kari Härkönen sanoo olevansa ikuinen opiskelija. Hän ei kaida uusia haasteita.
Kari Härkönen sanoo olevansa ikuinen opiskelija. Hän ei kaida uusia haasteita.

Imatralaislähtöinen yrittäjä Kari Härkönen elää liikkuvaa elämää. Tällä hetkellä päätukikohta on mökillä Nauvossa. Työt kiidättävät häntä Turkuun, Helsinkiin ja ympäri maan. Mökit on myös Levillä ja Hauklapissa sekä ikääntyvät vanhemmat Imatran Sienimäellä.

— Vanhempien luona yritän käydä pitkän viikonlopun kerran kuukaudessa. Onneksi työni on sellaista, että pystyn tekemään sitä missä vain.

Härkönen on tällä hetkellä kahden osakeyhtiön, Mindfit consultingin sekä Turun telakan alihankkijoita yhdistävän Yardmaten toimitusjohtaja. Härkönen on erikoistunut henkilöarviointeihin.

— Yritysjohdolla on usein vaikeuksia löytää tehtäviin sopivat asiantuntijat. Olen kehittänyt rekrytointiin omia, konkreettisia henkilöarviointimenetelmiä.

Oravanpyöräammatti ei viehättänyt

Härkönen itse on kulkenut pitkän tien Imatran uimahallin valvojasta ja Marlon ja Marilyn -elokuvateattereiden koneenhoitajasta bisnesmaailmaan. Hän valmistui sähköteknikoksi suoraan lamaan vuonna 1992.

— Siellä uimahallin kassalla luin Hesarista, että teknikosta voisi opiskella insinööriksi Raahessa ja työpaikan saisi 100 prosentin varmuudella. En ollut koskaan käynyt niin pohjoisessa, mutta pakkasin tavarat peräkärriin ja lähdin.

Lehdessä luvattu piti ja Härkönen pääsi töihin Ericssonille jo ennen valmistumistaan. Hän toimi suunnittelijana ja projektipäällikkönä. Ruotsin-keikkaa pukkasi.

— Totesin, että minun oli aika lähteä Ericssonilta, kun työnjohto alkoi valua Ruotsiin ja työpäivän aikana ehti surffailla netissä.

Härkönen käväisi töissä Mato Valtosen Wapitissa, mutta jatkoi sieltä Helsingin pörssin kehityspäälliköksi.

— Finanssipuoli tuli opeteltua kantapään kautta.

Härkönen veti pörssissä läpi erilaisia it-projekteja, muun muassa Helsingin pörssin yhdistymisen Tukholman pörssiin.

— Muutama vuosi siellä vierähti, oravanpyöräammatissa. Pörssiin mentiin kuin päivähoitoon. Siellä ei ollut riittävää haastetta.

Härkönen otti pörssistä lopputilin vuonna 2004.

— Lähdin, kun olin saanut riittävästi itseluottamusta henkilöarviointimenetelmäni suhteen.

Kaikki panokset rokkibändiin

Sitten Härkösellä oli pohdinnan paikka: pannako kaikki paukut yritystoiminnan ylösajoon — vai rokkibändiin?

Bändikortti oli katsottava. Härkönen kaivoi tekemänsä biisit pöytälaatikosta ja lähti studioon The Portion -yhtyeensä kanssa.

— Laitoin pörssistä saamani optiorahat kaikki studioon. Vuosipalkan verran sitä meni.

Härkönen teki biisit, lauloi, soitti kitaraakin. Levyn tuotti Edu Kettunen.

— Biisit keräsivät ilmeisesti kuulijoita Argentiinaa ja Kyprosta myöten, mutta bändi jäi harrasteeksi, sillä artisti ei voinut maksaa loputtomiin. Olin bändin ainut rahoittaja.

Satama alkoi kiinnostaa

Härkönen ryhtyi ajamaan ylös Mindfit consulting -yritystään. Hän sai tehdä ankarasti jalkatyötä.

— Kiersin läpi firmoja vuoden verran. Sain todeta, että mitä isompi yritys, sitä hitaampaa on päätöksenteko. Tieto Enator oli ensimmäinen iso firma, joka antoi minun rekrytoida työntekijöitä menetelmälläni.

Helsingistä Turkuun vuonna 2002 muuttanut Härkönen pyöritti aluksi firmaansa omakotitalon alakerrasta käsin.

— Emäntä totesi sitten, että minun on syytä hommata erillinen toimisto, kun minua ei näkynyt koskaan yläkerrassa.

Mindfit consultingissa Härkönen on tehnyt henkilöarviointeja päätyönään nyt 13 vuotta. Väitöskirja henkilöarvioinneista on työn alla.

— IT ja finanssi ovat pääalani, mutta koska asun Turussa, alkoi minua kiinnostaa myös se, mitä tapahtuu satamassa.

Saksalaisen Meyer Werftin omistamalle Turun telakalle on myyty miljardien arvoisia laivatilauksia vuoteen 2024 asti.

— Työvoiman tarve kasvaa siellä eksponentiaalisesti. Suurin kysyntäpiikki ei ole vielä käsillä. Osaajat eivät tule riittämään Turussa ja Varsinais-Suomessa, voi olla ettei koko Suomessakaan.

Yritysverkosto pystyyn talkootyönä

Viime syksynä Härkönen nosti esille telakan valtavan työvoimatarpeen paikallisessa yritysklubissa.

— Kysyin, pitäisikö nyt puhaltaa yhteen hiileen ja rakentaa keskitetty yrityskonsortio, jonka kautta pienetkin yritykset pääsevät mukaan telakan töihin. Heti nousi 20 kättä ylös.

Härkönen ryhtyi tuumasta toimeen. Viime talven hän rakensi konsortiota talkootöinä yhdessä paikallisen mainosalan yrittäjän kanssa.

— Se söi omalta yritykseltä varmaan 100 000 euroa liikevaihtoa, mutta homma piti vain tehdä.

Huhtikuussa Yardmatesta tehtiin osakeyhtiö, jonka toinen osakas Härkönen on. Kokopäiväisiä työntekijöitä on yksi.

Yritysverkostossa on tällä hetkellä viitisenkymmentä jäsentä. Yhteistyötä tehdään myös Turun kaupungin ja paikallisen TE-keskuksen kanssa.

Imatralla keskusteltu Rämön kanssa

Toimitusjohtaja sukkuloi nyt ympäri maakuntia kasvattamassa verkostoa. Imatralla keskusteluja on käyty jo Rämön konepajan kanssa.

— He näkivät verkostossa mahdollisuuden.

Härkönen muistuttaa, että telakan työt eivät ole vain hitsausta, vaan mukana on useita kymmeniä toimialoja. Työmiesten lisäksi tarvitaan esimerkiksi arkkitehtejä, suunnittelijoita ja työnjohtoa.

— Siellähän rakennetaan kelluvaa hotellia, joka on myös sähkölaitos.

Risteilijästä 80 prosenttia tehdään alihankinnalla.

Härkösellä onkin isot odotukset Yardmaten suhteen.

— Ajatus on, että jatkossa Yardmate ei ole pelkkä jäseniä kokoava verkosto, vaan kokonaistoimittaja, jonka kautta hoituvat sekä sopimukset että työt. Me kilpailutamme alihankkijat ja palkkaamme sopivat työntekijät.

Härkönen yllättyi siitä, että yhteistyöverkosto otti Turussa tuulta alleen.

— Ehdotukseeni suhtauduttiin avoimemmin ehkä siksi, etten ole alunperin turkulainen. On iso asennemuutos, että tehdään yhteistyötä sen sijaan että vain suojattaisiin omaa tonttia.

Matkan varrella piti luopua harrikoista

Omassa elämässään Härkönen pohtii parhaillaan, mikä voisi olla hänen tuleva asuinpaikkansa.

— Se voi olla mikä tahansa akselilla Porvoo-Lahti-Jyväskylä, kunhan sieltä on helppo liikkua.

Härkönen on perustanut omat elämänvalintansa sille, mikä hänestä tuntuu kulloinkin hyvältä ja oikealta.

— Taloudellisesti se ei aina ole ollut järkevää, mutta minulla on aina ollut järjetön luottamus siihen, että selviydyn.

Matkan varrella on pitänyt osata myös luopua.

— Huonoina aikoina on tullut myytyä omakotitalo ja keräillyt harrikat, kun on pitänyt saada rahaa työntekijöiden palkkoihin. Periaatteeni on ollut, että palkat maksetaan aina ajoissa. Silloin on saanut itse yöllä unta.

Periaatteessa Härkönen tietää, miten rahaa tehdään. Häntä kiinnostaa kuitenkin enemmän itseensä investoiminen.

— Kun saan väikkärin valmiiksi, aion opiskella taas jotain muuta. Meriteollisuudessa aloitan nykyistä isompiakin juttuja. Ja voi olla, että pyöräytän sivuprojektina levyn tai ainakin sinkkubiisin, Härkönen visioi.

Kari Härkönen

47-vuotias. Lähti Imatralta vuonna 1994. Asuu Turussa. Perheessä karvaa vaille 50-kiloinen suursnautseri.

Jätti aikoinaan lukion kesken. Sähköteknikko, tietokoneinsinööri, opiskellut psykologiaa ja kognitiotiedettä.

Tekee kutsuttuna väitöskirjaa Jyväskylän yliopistolle, aiheena henkilöarvioitten käytännön toimivuus.

Harrastanut kilpauintia, aloitti Imatran uimareissa. Ui edelleen 2 kertaa viikossa, käy 3 kertaa punttisalilla ja kerran juoksemassa. Aikuisten uinnin SM-kisoissa päässyt viestimitaleille.

Minna Mäkinen

Minna Mäkinen