Vuoksen ja Saimaan yhdistävän Tainionkosken kanavan suunnittelu sai 100 000 euroa EU-rahaa, se on osa isoa Aleksander Suvorov -teemaista matkailun kehittämishanketta

Helmikuun alussa käynnistyneen hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 1,4 miljoonaa euroa. Sillä tehdään tunnetuksi Suvorovin kanavia ja linnoituksia.

Mika Stranden

Käyhkään kanavalle toteutettava silta parantaisi samallla tien turvallisuutta, kertoo Hanna Ollikainen. Arkistokuva.
Käyhkään kanavalle toteutettava silta parantaisi samallla tien turvallisuutta, kertoo Hanna Ollikainen. Arkistokuva.

Vuoksen ja Saimaan yhdistävän Tainionkosken kanavan suunnittelu on saanut EU-rahoitusta. Se on mukana Aleksander Suvorov -teemaisessa matkailun kehittämishankkeessa.

– Veneväylän toteutettavuutta selvittävään työhön suunnataan EU-rahaa 100 000 euroa, kertoo Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön toimitusjohtaja Hanna Ollikainen.

Imatran rakennuttaja Mitra käynnisti kanavan esisuunnittelun tammikuun lopussa.

Helmikuun alussa käynnistynyt Suvorov-hanke on saanut rahoituksen Kaakkois-Suomi – Venäjä yhteistyöohjelmasta (CBC). Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 1,36 miljoonaa euroa.

Museovirasto/Lentokuva Vallas Oy

Kukonharjun kanava on Ruokolahden ja Puumalan rajalla. Arkistokuva.
Kukonharjun kanava on Ruokolahden ja Puumalan rajalla. Arkistokuva.

Käyhkäälle suunnittelussa uusi väylä

Suvorov-hankkeessa suunnitellaan veneväylän lisäksi myös Käyhkään kanavan ylittävää siltaa Puumalantiellä. Sitä varten on varattu 200 000 euroa hankerahaa.

– Käyhkään kanavalla ollaan pidemmällä kuin Tainionkoskella. Siellä käynnistyy jo rakennesuunnittelu, kertoo Ollikainen.

Tavoitteena on saada rakennettua Käyhkäälle veneväylä hieman isommille veneille.

– Samalla myös tien turvallisuus paranisi.

Kanavasuunnittelussa ovat mukana väylävirasto ja Kaakkois-Suomen ely-keskus.

Suvorov-teemainen reitti

Heinäkuun loppuun 2022 jatkuvassa Suvorov-hankkeessa on tarkoitus luoda yhtenäinen kulttuurihistoriallinen, kanavista ja linnoituksista koostuva reitti "Suvorov routes". Reitti ulottuu Venäjältä Suomen kautta Keski-Eurooppaan.

Hankkeen avulla edistetään kenraali Alexander Suvorov -teemaista kulttuuri- ja luontomatkailua Kaakkois-Suomessa ja Leningradin alueella.

– Tarkoitus on rakentaa teemallisia matkailupaketteja ja järjestää Suvoroviin liittyviä tapahtumia, kertoo Ollikainen.

Saimaalle rakennettiin kenraali Suvorovin johdolla 1700-luvun lopulla neljä avokanavaa sekä linnoitusvyöhyke suojaamaan Venäjän länsirajaa Ruotsia vastaan.

Marleena Liikkanen

Kenraali Suvorovin johdolla rakennettiin Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat vuosina 1792-1798. Kuva kenraali Suvorov -aiheisesta näyttelystä vuodelta 2007.
Kenraali Suvorovin johdolla rakennettiin Kutveleen, Käyhkään, Kukonharjun ja Telataipaleen kanavat vuosina 1792-1798. Kuva kenraali Suvorov -aiheisesta näyttelystä vuodelta 2007.

Kenraali Suvorov on Venäjällä tunnettu

Hankkeen toteutus tapahtuu suomalais-venäläisenä yhteistyönä.

– Suvorov on Venäjällä kaikkien kansalaisten tuntema sankari. Siellä ei kuitenkaan tunneta Suomessa olevia Suvorovin kanavia. Tarkoitus on saada avattua tätä historiaa, Ollikainen kertoo.

Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön vetämässä hankkeessa ovat mukana Etelä-Karjalan kunnat, Puumalan kunta, Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja väylävirasto.

Venäjän puolelta hankkeessa ovat mukana Leningradin alueen matkailutietokeskus ja museovirasto, teknillinen ITMO-yliopisto sekä Viipurin yritystukikeskus.

Hankkeen rahoituksesta 80 prosenttia tulee EU:ta, 20 prosenttia muilta hankkeessa mukana olevilta tahoilta.

Ohjelmassa hyödynnetään virtuaalitekniikkaa, jonka avulla on tarkoitus luoda uudenlaisia matkailuelämyksiä matkailijoille.

Pidemmän ajan tavoitteena on Suvorov-reitin rakentaminen yhdeksi Euroopan neuvoston kulttuurireitiksi.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset