Nyssäkkä, jätesäkki toisensa perään löytää tiensä Vuoksenniskan Partex-pajalle: Uusi ennätys syntyi elokuussa, kun pajalle kiikutettiin 11 000 kiloa risoja tai muuten tarpeettomaksi käyneitä tekstiilejä

Keskimäärin tavaraa tulee sisään 8 000 kiloa kuukaudessa, kertoo Eija Palsinajärvi-Äikäs. Ensi vuoden rahoituspäätöstä odotetaan yhä.

Minna Mäkinen

Partex-pajan yhteydessä on pieni myymälä, jossa voi tehdä löytöjä. Arkistokuvassa työvalmentajat Tiina Kontunen (edessä) ja Pauliina Näränen.
Partex-pajan yhteydessä on pieni myymälä, jossa voi tehdä löytöjä. Arkistokuvassa työvalmentajat Tiina Kontunen (edessä) ja Pauliina Näränen.

Ovi käy tiuhaan poistotekstiilien käsittelyyn ja kierrätykseen erikoistuneella Partex-pajalla.

Tulijat ovat pääsääntöisesti tavallisia kuluttajia, jotka haluavat vanhoille vaatteilleen ja tekstiileilleen uuden elämän sen sijaan, että kippaisivat ne roskikseen.

UFF:sta ja Pelastakaa lapset -kirpputorista poiketen Partex-paja ottaa vastaan myös rikkinäisiä vaatteita tai vaikka orpoja sukkia, kunhan ne ovat puhtaita.

Ennätysvilkasta oli elokuussa, jolloin Partex-paja vastaanotti peräti 11 000 kiloa tekstiilejä.

— Kun aloitimme, tekstiilejä tuli sisään 300 kiloa kuukaudessa. Nyt puhutaan keskimäärin 8 000 kilosta kuukaudessa, mikä on huomattava määrä. Olemme tietysti iloisia, että tavalliset ihmiset haluavat osallistua kiertotalouteen, tulkitsee Työn Vuoksen toiminnanjohtaja Eija Palsinajärvi-Äikäs.

Löytöjä retropuodista

Partex-paja on työpajatoimintaan ja työelämävalmennukseen erikoistuneiden Työn vuoksen ja Intopajojen yhteinen.

Työn vuoksen toiminnanjohtaja Eija Palsinajärvi-Äikäs visioi Vuoksenniskasta kiertotalouden keskuspistettä Imatran seudulle. Hän kertoi ajatuksistaan Elinvoimaa Niskalle -tilaisuudessa runsas viikko sitten.
Työn vuoksen toiminnanjohtaja Eija Palsinajärvi-Äikäs visioi Vuoksenniskasta kiertotalouden keskuspistettä Imatran seudulle. Hän kertoi ajatuksistaan Elinvoimaa Niskalle -tilaisuudessa runsas viikko sitten.

Lahjoituksina saadut käyttökelpoiset tekstiilit laitetaan joko sellaisenaan tai uudistettuina myyntiin Partex-pajan omaan myymälään Vuoksenniskan Tiilitehtaankadulla. Tarjolla on usein retroaarteita, Palsinajärvi-Äikäs vinkkaa. Joskus tekstiilejä myös lahjoitetaan edelleen Pelastakaa lapset -yhdistyksen kirpputorille.

Käyttökelvottomat tekstiilit sen sijaan lajitellaan, murskataan ja toimitetaan jatkojalostukseen. Tekstiilimursketta hyödynnetään esimerkiksi komposiittimuovin valmistuksessa.

20 paikkaa työttömille

Toiminnassa yhdistyy Palsinajärvi-Äikkään mukaan kaksi teemaa: ympäristöasiat sekä perinteinen työpajatoiminta.

— Pyritään pitämään luonnosta parempaa huolta ja samalla tarjoamaan pajatoimintaa, hän kuvailee.

"Jatkamme yhteisvoimin toimintaa myös ensi vuonna. Näillä näkymin kaikki jatkuu ennallaan."

Partex-pajassa on 20 paikkaa pitkäaikaistyöttömille ja työelämävalmennuksessa oleville. Tällä hetkellä pari paikkaa on täyttämättä.

Toimintaa pyöritetään valtion työvoimapoliittisella tuella. Vuosikustannukset ovat noin 120 000 euroa. Rahoitus on katkolla ensi keväänä, mutta Palsinajärvi-Äikäs on luottavainen.

— Jatkamme yhteisvoimin toimintaa myös ensi vuonna. Näillä näkymin kaikki jatkuu ennallaan.

Päätös jatkorahoituksesta saadaan vuodenvaihteen jälkeen.

Jos kaikki menee niin kuin on suunniteltu, työvoimapoliittista tukea saadaan 100 000 euroa. Loput 20 000 euroa tulisi kuntien työllistämisasioista maakunnassa vastaavalta Eksotelta.

Tutkimus isossa roolissa

Kyse ei ole kuitenkaan vain työpajatoiminnasta. Partex-paja on mukana myös poistotekstiilien hyödyntämisestä koskevassa tutkimuksessa.

Sen yhteistyökumppanien lista on vaikuttava. Mukana ovat Etelä-Karjalan Jätehuollon lisäksi Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT, Aalto-yliopisto sekä Valtion tekninen tutkimuskeskus VTT.

Minna Mäkinen, Minna Mäkinen

Tekstiilit, jotka eivät enää kelpaa muuhun käyttöön, murskataan hienoksi ja toimitetaan sen jälkeen jatkokäyttöön muualle.
Tekstiilit, jotka eivät enää kelpaa muuhun käyttöön, murskataan hienoksi ja toimitetaan sen jälkeen jatkokäyttöön muualle.

VTT:n ja sen yrityskumppanien laboratorioissa testataan, missä ja miten erilaisia tekstiilijakeita, kuten villaa, puuvillaa ja viskoosia, voidaan hyödyntää.

Raaka-aineesta ei ainakaan ole pulaa: vuonna 2015 julkaistun tutkimuksen mukaan Suomessa syntyy yli 70 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä vuodessa, josta viidennes päätyy kaatopaikalle, loput polttoon.

800 kävijää kuukaudessa

Partex-pajalla kävijöitä on noin 800 kuukaudessa. Vähintään saman verran asiakkaita käy niin ikään Vuoksenniskalla sijaitsevassa Työn vuoksen kierrätyskeskuksessa.

Eija Palsinajärvi-Äikäs visioi Vuoksenniskalle asemaa seutukunnan kiertotalouden keskipisteenä, jossa ”ihan tavalliset kuntalaiset voivat osallistua kiertotalouteen ja vastuulliseen kierrättämiseen.”

— Toivomme lisää vastuullisia yhteistyökumppaneita. Meiltä aika ajoin toivotaan esimerkiksi rakennusmateriaalien kierrätystä. Ihan yksinään meidän voimavarat eivät tällaiseen riitä, mutta yhteistyössä hyvän porukan kanssa tällaista voitaisiin harkita.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset