Imatralainen Leena Hinkkanen on yksi Aktivistimummot -ryhmän perustajista, jonka suosio räjähti yhdessä viikonlopussa — Aktivistimummoissa yhdistyy ilmastoasiat sekä mummous: ”Pyrimme vaikuttamaan asenteisiin lempeämmällä tavalla”

Aktivistimummojen tarina lähti liikkeelle viime talvena, mutta toden teolla he tulivat esiin viikko sitten. ”Viime lauantaiaamuna meitä oli 12 aktivistimummoa, mutta viikonlopun jälkeen jo yli 2 500”, Leena Hinkkanen kertoo.

Santeri Tynkkynen

Aktivistimummot, kuten Leena Hinkkanen, haluavat turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.
Aktivistimummot, kuten Leena Hinkkanen, haluavat turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.

”Me mummot haluamme turvata kaikille lapsenlapsille maailman, jossa voi elää.” ja ”Mummot hillitsemään ilmastonmuutosta ja tuomaan tulevaisuuteen toivoa”.

Nämä lauseet löytyvät aktivistimummojen kotisivuilla. Imatralainen Leena Hinkkanen on yksi aktivistimummojen perustajajäsenistä.

Hinkkanen kertoo aktivistimummojen tarinan lähteneen liikkeelle viime talvena. 12 mummoikäistä ihmistä keskusteli muun muassa ilmastoasioista sekä lapsenlapsista.

Tämän kokoluokan asioita pitäisi päättäjien laittaa alulle pelkän puhumisen sijaan. — Leena Hinkkanen

He totesivat, että heillä on hyvin samansuuntaiset mielipiteet asioista ja heitä harmitti erityisesti asioiden vastakkainasettelu: toinen ääripää on sitä mieltä, että esimerkiksi lihan syöminen pitää kieltää kokonaan ja toinen ääripää kiistää koko ilmastonmuutoksen.

Toisaalta he myös tiedostavat, että maapallon ihmiset eivät voi jatkaa ylikulutusta. Aktivistimummot korostavatkin kohtuutta, toivoa ja monimuotoisen luonnon tuomaa iloa hyvän elämän perustana.

— Meillä tuli sellainen tunne, että mummoon liittyy elämänkokemusta ja tietynlaisia pehmeitä arvoja. Ajattelimme, että nämä kaksi asiaa, ilmastonmuutoksen ja mummouden voisi yhdistää, Hinkkanen kertoo aktivistimummojen synnystä.

Painetta päättäjille

Hinkkasta harmittaa suuresti ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden vastakkainasettelu ja kärjistäminen. Hänestä tuntuu usein siltä, että asiallinen tiedon jakaminenkin koetaan vouhkaamisena.

— Pyrimme vaikuttamaan asenteisiin lempeämmällä tavalla, ei niin että huudetaan toisillemme sieltä omista poteroista. Haluamme tukeutua tutkittuun tietoon ja tuoda esiin niitä arjen tekoja, joilla voimme vaikuttaa, hän sanoo.

Tekemisen tasolla kuitenkin tapahtuu koko ajan paljon, ja Hinkkasen mukaan esimerkiksi elinkeinoelämä on jo pitkään valmistautunut siihen, että hiilipäästöjä joudutaan hillitsemään.

Metsäteollisuus kehittää muovia korvaavia tuotteita, S-ryhmä ja K-ryhmä laittavat markettiensa katoille aurinkopaneeleita, maataloustuottajat investoivat uuteen teknologiaan, jolla päästöjä voidaan pienentää ja institutionaalisten sijoittajien lisäksi myös yksityissijoittajat ovat alkaneet yhä enenevässä määrin tehdä sijoituspäätöksiä sen perusteella, ovatko yrityksen hiilipäästöt kunnossa.

Puhumattakaan kotitalouksista, joissa jo lajitellaan, kierrätetään ja tehdään päivittäisiä ostopäätöksiä vaikkapa ruokakaupassa pitäen silmällä hiilijalanjälkeä.

Yksi ryhmä hänen mielestään ei ole uskaltanut tehdä näitä tekoja: päättäjät.

— Tiedetään, että on olemassa niin teknologiaa kuin muitakin keinoja vaikuttaa asioihin lujemmin. Luin joku aika sitten Sitran ehdotuksesta kestävän kehityksen verouudistukseksi, jonka ideana on, että työtä ja palkkoja verotettaisiin vähemmän, mutta päästöjen verottamista nostettaisiin kunnolla. Se olisi valtava muutos nykyiseen ja se pitäisi tehdä niin, että ihmisille syntyy selvä käsitys, miksi niin tehdään ja minkälaisia asioita se käytännössä tarkoittaa.

Hänen mukaansa se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että palkasta ja eläkkeestä jäisi selvästi aiempaa enemmän rahaa käteen, mutta samaan aikaan perinteinen bensa- ja dieselautoilu, kodin lämmittäminen fossiilisissa polttoaineilla tai lentäminen kallistuisivat tuntuvasti.

— Tämän kokoluokan asioita pitäisi päättäjien laittaa alulle pelkän puhumisen sijaan, sanoo Hinkkanen.

Suosio räjähti yhdessä viikonlopussa

Aktivistimummojen perustajajäsenet kokoontuivat jo viime talvena, mutta toden teolla homma lähti liikkeelle viime lauantaina. Aktivistimummot perustivat Facebook -palveluun ryhmän, jonka suosio räjähti.

— Viime lauantaiaamuna meitä oli 12 aktivistimummoa, mutta viikonlopun jälkeen jo yli 2 500. Suosio kyllä yllätti, Hinkkanen toteaa.

Tällä hetkellä aktivistimummoja on jo yli 3 000, joista vajaat 2 prosenttia on miehiä. Niin, mukaan pääsevät myös ukit ja vaarit.

Eikä Aktivistimummoihin liittyvän ole pakko edes olla mummo tai mummoikäinen, vaan mukaan pääsevät kaikki, jotka jakavat saman arvo- ja ajatusmaailman.

Luetuimmat

Kommentoidut