Erkki Kaipia aloittaa lauantaina 45:nnen jahtikautensa — Ensimmäisen kiväärinsä mies osti tupakoinnin lopettamisesta säästyneillä rahoilla

Marleena Liikkanen

Erkki Kaipia lähtee metsälle 7-vuotiaan norjanhirvikoira Serin kanssa. Suojavärinä metsästäjillä ja koirilla on nykyisin punaisen sijaan oranssi. Autoilijoiden Kaipia soisi höllentävän kaasujalkaa, jos tien varressa näkyy metsästäjiä: tielle voi yllättäen syöksyä niin koira kuin hirvi.

Suuren maalaistuvan seinällä Lappeenrannan Kaarnan kylässä komeilevat 18-piikkiset. Ne ovat Erkki Kaipian metsästysmuisto syksyn -89 hirvijahdista.

Jos kaikki Kaipian kaatamien hirvien sarvet pantaisiin tuvan seinälle, olisi niitä pitkä rivi. Kaipia on yksi Haapajärven metsästysseuran hirvijahtikonkareista. Alkamassa on 45. jahtikausi saman seuran riveissä.

Kello 08 lauantaiaamuna koittaa Erkki Kaipian ja monen muun metsästysvuoden kohokohta: Haapajärven metsästysmajalla kokoontuu 60 metsästäjää, monilla mukanaan puolisot ja lapset.

Hirviä metsästetään nykyisin paljon vain koirien avulla, mutta Haapajärvellä pidetään kiinni perinteestä, että ensimmäiset jahdit viedään läpi ajometsästyksenä.

Tupakkirahoilla hirvikivääri

Jahdin alku on kylällä tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Samalla kasvatetaan uutta metsästäjäpolvea. Ajoketjuun pääsevät junioritkin.

Ajomiehenä aloitti myös Erkki Kaipia 18-vuotiaana syksyllä -73. Perheessä ei metsästetty, mutta Kaipialle kokemus oli menoa.

— Heti se jysähti. Porukassa oli mukava olla, ja jostain se metsästäjäveri vain nousi, Kaipia kuvaa.

Armeijan jälkeen Kaipia lopetti tupakanpolton ja osti säästyneillä rahoilla ensimmäisen hirvikiväärinsä.

Tuolloin hirviä oli paljon. Enimmillään seuralla oli 36 kaatolupaa. Ampujia oli 15—20. Jopa 30 ajomiehen joukkoa kuskattiin traktorin lavalla.

90-luvulle tultaessa vähenivät niin hirvet kuin ajomiehet. Vähimmillään lupia oli vain yksi.

— Jahti oli ohi puolessa tunnissa. Kyllä harmitti, Kaipia muistaa.

Nyt hirvikanta on taas kasvussa, ja Haapajärvelläkin jahdissa on jo 7 koiraa. Ajometsästyksen jälkeen ja rinnalla hirvestys jatkuu pienemmillä porukoilla niiden kanssa.

Kolmen puhelimen loukussa

Koirien lisäksi metsästäjien jalkavaivoja ovat vähentäneet metsäautoteiden verkosto, maastoautot ja tekniikka.

Moni metsämies on kolmen puhelimen loukussa: yhdestä seurataan GPS-pantaa kantavan koiran liikkeitä, toisella pidetään yhteyttä kotiin ja kolmannella, VHF-laitteella, muihin metsästäjiin. Joku kantaa mukana vielä tablettiakin.

Kaipia on vetänyt rajan tekniikan käytössä riistakameraan. Hänellä ei ole yhtään sellaista, vaan hän nauttii oman ”luomukameransa” ylläpidosta. Se on kuuden kilometrin tielenkki, jota lanaamalla näkee hyvin jäljistä, mitä luontokappaletta kodin lähellä kulkee.

Onko tekniikka helpottanut metsästystä siis jo liikaa?

— Onhan se helpottanut, mutta ei se ikinä helppoa ole. Aina siinä on oma jännitys ja tunnelma, ja makkaratulilla juttu lentää. Kaverit ja porukassa olo on passimiehellekin ampumista tärkeämpää, Kaipia sanoo.

Illat kuitenkin päättyvät nykyisin lyhyeen. Kun yhteiset hernerokat ajojahdin päälle on nielty, varsinkin nuoret miehet kiiruhtavat kotiin ja perheiden luo.

Alkoholin käyttö metsästyksenkin yhteydessä on vähentynyt.

Puolalaisten varustukseen kuuluvat metsästystorvet

Haapajärvellä mukana metsällä on kaksi puolalaista vierasta. Nämä toivat jo viime vuonna uusia tuulia täkäläiseen metsästyskulttuuriin.

Muu porukka ihmetteli, kun vieraat kaadon jälkeen soittivat metsästystorvea ja kunnioittivat saalista hiljaisella hetkellä.

Täällä ei ole vastaavaa tapaa. Peijaisissa tosin luetaan kronikka kauden tapahtumista.

Konkarimetsästäjän puheissa kuultaa kuitenkin luonnon ihailu ja kunnioitus.

— Toivotaan, että lumi tulisi pian. Lumimetsässä hirvi on äärimmäisen kaunis.

Metsästäjän pitäisi olla autoilijalle vaaran merkki

Metsästyskauden aloitusta myöhennettiin Etelä-Suomessa tänä vuonna kahdella viikolla. Myöhennyksellä haluttiin rauhoittaa hirvien kiima-aika, jonka huippu osuu syys-lokakuun vaihteeseen.

Myöhäisemmällä aloituksella on muitakin hyviä puolia.

— Turvallisuus paranee, kun puussa ei enää ole lehteä näkyvyyttä estämässä. Kaipia huomauttaa.

Turvallisuuttaan metsästäjät ovat viime vuosina parantaneet muutenkin. Entinen punainen vaatetus on vaihdettu räikeän oranssiin, joka näkyy maastossa vielä punaista paljon paremmin.

Turvaliivejä kantavat myös koirat. Niiden suhteen Kaipia toivoisi huomaavaisuutta autoilijoilta.

— Hirven perässä oleva koira voi syöksyä äkkiä tielle, joten jos autoilija näkee metsästäjiä, kaasujalkaa voisi vähän höllentää.

Höllennys on viisasta autoilijaa itseäänkin ajatellen. Jahdattu hirvikin voi syöksyä tielle äkkiä.

Hirvenmetsästys

Hirvenmetsästysaika alkaa koko maassa lauantaina 14.10 ja päättyy Etelä-Suomessa vuoden lopussa.

Syksyn ja talven jahdeissa koko maassa on käytössä 52 771 pyyntilupaa. Yhdellä luvalla saa pääsääntöisesti kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Haapajärven metsästysseuralla käytössä on 7 aikuisen hirven ja 7 vasan lupa, molempia yksi enemmän kuin viime vuonna.

Hirvikanta on Luonnonvarakeskuksen mukaan monin paikoin runsastunut. Viime metsästyskauden jälkeen koko maassa oli 79 000–103 000 hirveä. Tavoitteena on 65 000–89 000 yksilön talvikanta. Keskeinen eettinen sääntö on, ettei vasallisia naarashirviä kaadeta.

Hirvenmetsästyksen osallistuu Suomessa vuosittain yli 100 000 metsästäjää. Kaakkois-Suomessa on noin 9—10 000 hirvijahtiin osallistuvaa metsästäjää ja runsaat 300 hirviporukkaa.

Lähde: Suomen riistakeskus

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.