Suomi ja Venäjä sopivat elvyttävänsä yhdessä rajavesistöjen vaelluskalakantoja —  Matkailun edistäminen ja luontaisen kierron palautuminen yhteisiä tavoitteita

Rajavesistöjen kalakantojen hoitoa on tehty jo pitkään, mutta nyt maiden välistä yhteistyötä on tarkoitus tiivistää entisestään.

Matti Vaittinen

Järvilohi on Etelä-Karjalan maakuntakala. Rajavesistöyhteistyöllä on tarkoitus turvata myös sen kantaa tulevaisuudessa.
Järvilohi on Etelä-Karjalan maakuntakala. Rajavesistöyhteistyöllä on tarkoitus turvata myös sen kantaa tulevaisuudessa.

Suomen ja Venäjän rajavesistöjen kalatalousyhteistyötä tiivistetään. Maa- ja metsätalousministeriö ja Venäjän federaation kalatalousvirasto allekirjoittivat tiistaina yhteisymmärrysmuistion kalatalousasioiden kehittämisestä, seurannasta ja tutkimusyhteistyöstä Suomen ja Venäjän rajavesistöissä.

Rajavesistöjen kalakantojen hoitoa on tehty jo pitkään, mutta nyt maiden välistä yhteistyötä on tarkoitus tiivistää. Tarkoituksena on perustaa rajavesien kalatalousasioihin keskittyvä suomalais-venäläinen työryhmä, joka arvioi yhteisten kalakantojen hoitoa ja suojelua sekä kokoaa niitä koskevaa tietoa.

— Yksi tärkeimpiä asioita on kalojen luontaisen kierron palautuminen, sanoo vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskuksesta (ELY).

Suomen ja Venäjän välillä on yhteensä 19 rajavesistöä. Yksi näistä on Hiitolanjoki, minne Laatokassa kasvanut järvilohi nousee kutemaan.

Matkailukin yhdistää

Lappeenrannassa on käynnissä paraikaa seminaari, jonka aiheena on vaelluskalojen elinkierron mahdollistaminen rajavesistöissä. Tilaisuudessa etsitään yhdessä uusia ideoita yhteistyön tiivistämiseksi.

Seminaariin osallistuu rajavesistöalueiden johtoa, alueiden ja valtakunnantason viranomaisia sekä tutkijoita ja yrityksiä molemmin puolin rajaa. Tavoitteena on löytää yhteisiä ideoita yhteistyön tiivistämiseksi.

— On tärkeää, että molemmat osapuolet haluavat vahvistaa luontaista kiertoa. Myös jokiluonnon hyödyntäminen matkailussa yhdistää molempia osapuolia ja on noussut keskusteluissa esiin, kertoo seminaariin osallistunut Niittyniemi.

Luetuimmat