Imatra käy lupiinien kimppuun: Niittäjät aloittivat loputtoman urakkansa tällä viikolla – "On pari kolme akuuttia paikkaa, josta ne otetaan pois"

Lupiinit ovat runsastuneet valtavasti 5–10 vuoden aikana, arvioi kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen. Tähän asti niiden on annettu olla. Tänä kesänä pahimmat lupiiniesiintymät niitetään useampaan kertaan niiden hävittämiseksi.

Anu Pakarinen

Lupiinit levittäytyvät jo metsänrajaan asti Lammassaarentien varressa. Ei hyvä, sillä aggressiivisesti leviävä vieraslaji vie elintilaa omilta luonnonkasveiltamme.
Lupiinit levittäytyvät jo metsänrajaan asti Lammassaarentien varressa. Ei hyvä, sillä aggressiivisesti leviävä vieraslaji vie elintilaa omilta luonnonkasveiltamme.

Lupiinit aloittelevat parhaillaan kukintaansa Imatralla. Moni pitää näyttävää kukkaa kauniina, mutta kolikolla on toinenkin puoli. Kyseessä on aggressiivisesti levittäytyvä, haitallinen vieraslaji, joka vie elintilaa Suomen omilta luonnonkasveilta.

Terhakat lupiinikukinnot levittäytyvät laajalti muun muassa molemmin puolin Lammassaarentietä. Myös Koulukadun ja Piikadun varressa lupiinia on runsaasti.

Imatran kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen on huomannut lupiinien ylipäätään runsastuneen huomattavasti.

– Noin 20 vuotta sitten lupiinia ei juuri ollut. Viimeisten viiden, kymmenen vuoden aikana ne ovat levinneet ihan todella laajasti, Luhtanen sanoo.

Heikki Kemppainen

Imatran kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen on saanut vastata usein ihmettelyyn, miksi lupiineja oikein karsastetaan. Arkistokuva Inkerinaukiolta.
Imatran kaupunginpuutarhuri Erika Luhtanen on saanut vastata usein ihmettelyyn, miksi lupiineja oikein karsastetaan. Arkistokuva Inkerinaukiolta.

Tähän asti Imatran kaupunki on antanut lupiinien olla.

Tänä kesänä tilanne muuttuu, sillä pahimmat lupiinipaikat tullaan niittämään. Tavoitteena on estää lupiinin siementäminen ja leviäminen sekä lopulta hävittää kasvit kokonaan valituista kohteista.

– On pari kolme akuuttia paikkaa, josta lupiinit otetaan pois. Katsotaan, auttaako niittäminen, Luhtanen sanoo.

Hän varautuu jo etukäteen kiukkuiseen palautteeseen.

– Moni ihmettelee, miksi niitä pitää niittää, kun ne kukkivat niin kauniisti. Mutta ei myö millään kaikkia lupiineja saada nurin. Vielä jää silmäniloakin, Luhtanen lohduttaa.

Sitä paitsi jos lupiinit väistyvät, tilalle tulee omia luonnonkukkia ja muita kasveja.

Anu Pakarinen

Imatran kaupunki saa Kiinteistö- ja aluepalvelu Kipalta apua Lammassaarentien lupiinien hävittämiseen. Niitto on aloitettu.
Imatran kaupunki saa Kiinteistö- ja aluepalvelu Kipalta apua Lammassaarentien lupiinien hävittämiseen. Niitto on aloitettu.

Lupiinien niitto alkoi tällä viikolla.

Kiirettä pitää, sillä kukat kasvavat nyt silmissä, kertoo työnjohtaja Ismo Hinkkanen Imatran kaupungilta. Pitäisi olla niittämässä monessa paikassa yhtä aikaa.

– En tiedä vaikuttaako talven vähälumisuus, mutta kovin nopeasti lupiinit kasvavat edellisvuosiin verrattuna. Ollaan jo vähän myöhässä, Hinkkanen arvioi.

Tarvittaessa lupiinit niitetään uudelleen heinä-elokuussa. Työtä jatketaan seuraavina vuosina, edellyttäen että tähän on resursseja, Luhtanen sanoo.

Lupiinin lisäksi Imatran kaupunki yrittää saada kuriin toistakin vieraslajia, jättipalsamia. Takavuosien ykkösvihollisen, jättiukonputken, osalta tilanne on sen sijaan jo rauhoittunut.

Kaupunkilaiset ovat tervetulleita mukaan hävitystalkoisiin.

– Jos oman asuntokadun varressa on lupiineja, tai jättipalsamia, niitä voisi niittää tai kitkeä. Se on oikein suositeltavaa, Erika Luhtanen kannustaa.

Anu Pakarinen

Vieraslajit, kuten lupiini ja jättipalsami, voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja uhata luonnon monimuotoisuutta. Laajoista esiintymistä voi ilmoittaa Imatran kaupungille.
Vieraslajit, kuten lupiini ja jättipalsami, voivat syrjäyttää alkuperäistä kasvistoa ja uhata luonnon monimuotoisuutta. Laajoista esiintymistä voi ilmoittaa Imatran kaupungille.

Paljon puhuttu kurtturuusu ei sen sijaan ole Imatralla ongelma, vaikka sitä käytettiin istutuksissa vielä parikymmentä vuotta sitten. Haitalliseksi vieraslajiksi nykyisin luettavan kurtturuusuun kasvupaikat ovat tiedossa ja pyöräteiden, katujen tai nurmialueiden rajaamia, mikä on hillinnyt leviämistä yleisillä alueilla, Luhtanen kertoo.

– Sellainen periaatepäätös on tehty, että jos uusitaan jotain aluetta ja siellä on kurtturuusua, se riipaistaan samalla pois. Kuutostien varresta kurtturuusua on jo kaivettu parista paikasta ylös, Luhtanen mainitsee.

Omalta kotipihalta hän suosittelee kaivamaan kurtturuusun pois mahdollisen muun piharemontin yhteydessä. Varta vasten sitä ei tarvitse käydä kaivamaan.

Luetuimmat