Imatran kaupungin omistama Imatra lämpö -osakeyhtiö laajentaa kaukolämpöverkostoaan uusille alueille.
Parhaillaan kaukolämpöverkkoa rakennetaan Torikadun varten Vuoksenniskalla, jossa muun muassa Lidl ja S-market ovat valinneet lämmitysmuodokseen kaukolämmön.
Myös Sukkulakadun pienteollisuusalueelle Mansikkalassa tarjotaan mahdollisuutta liittyä kaukolämpöverkostoon tämän vuoden aikana. Uutta kaukolämpöputkea rakennetaan vajaan kilometrin verran.
Rakentaminen Sukkulakadulla alkaa keväällä, ja hintaa investoinnille tulee vajaat puoli miljoonaa euroa, arvioi Imatran lämmön toimitusjohtaja Vesa-Pekka Vainikka.

Asiakaspotentiaalia myös vieressä

Sukkulakadun investointi tuo kaukolämmön samalla myös kymmenien omakoti-ja rivitaloasukkaiden ulottuville.
Sukkulakatua vastapäätä Keskuskadun toisella puolella sijaitsevien Pohjatuulenkadun, Ritvankujan ja Irmankadun asukkailta tullaan kysymään halukkuutta liittyä kaukolämpöön, kun kerran runkoverkko rakentuu joka tapauksessa viereen.
— Verkoston laajentaminen asuinalueelle edellyttää riittävää kiinnostusta. Yksittäinen omakotitalo ei vielä riitä, Vesa-Pekka Vainikka huomauttaa.
Samaa tarkastelua tehdään Vainikan mukaan muuallakin kaupungissa.
— Teemme karttaharjoituksia ja katsomme, minne kaukolämpöverkon laajentaminen voisi olla järkevää, ja millä aikataululla.

Imatran yleisin lämmitysmuoto

Imatran lämmön kaukolämpö- ja maakaasuverkosto kattaa jo noin 60 prosenttia imatralaisista kotitalouksista.
Myös useimmat suuret julkiset rakennukset ja liikerakennukset ovat Imatran lämmön asiakkaita.
Ja mikäpä on uusia asiakkaita houkuteltaessa, kun valtakunnalliset hintatilastot osoittavat Imatran lämmön taksat kilpailukykyisiksi.
Taksoja pystyttiin pudottamaan viidenneksen biopolttoaineisiin siirtymisen myötä pari vuotta sitten. Hinnankorotuspaineita ei ole, Vesa-Pekka Vainikka kertoo.
Edes suuri velkamäärä ja ennustettu korkojen nousu eivät uhkaa toimitusjohtajan mielenrauhaa.
— Lainamme ovat korkosuojattuja.
Virasojan, Rajapatsaan ja Immolan biolämpökeskusten ja tarvittavien kaukolämmön siirtoputkien rakentaminen maksoi yhteensä 24 miljoonaa euroa. Lainaa on jäljellä vielä noin 20 miljoonaa euroa.

Kilpailu pitää varpaillaan

Pelkkää nousujohdetta ei yhtiön arki sentään ole.
Imatralla menossa oleva julkisten rakennusten purkuaalto syö Imatran lämmön liikevaihtoa, kun kaukolämmön myynti vähenee. Purettavat talot ovat yleensä melkoisia energiasyöppöjä, kun taas tilalle rakennettava uusi rakennuskanta on hyvin energiatehokasta.
Vesa-Pekka Vainikka seuraa myyntiä ja liikevaihtoa herkeämättä.
— Markkina on hyvin kilpailtu. Myynti ja liikevaihto ovat meillekin hyvin tärkeitä.

Kuin mikä tahansa osakeyhtiö

Vaikka Imatran lämpö on Imatran kaupungin sataprosenttisesti omistama, se toimii kuin mikä tahansa osakeyhtiö, ja säätelee tarkkaan, mitä se kertoo ulos.
Esimerkiksi Imatran tämän vuoden budjetista on turha etsiä Imatran lämpöä koskevia kaikkia tunnuslukuja. Kilpailu pitää varpaillaan.
— Tilinpäätöstiedot ovat tietysti julkisia, Vainikka sanoo.
Vuonna 2016 yhtiö teki puhdasta voittoa noin 860 000 euroa.
Vuodelta 2017 voittoa kertynee saman verran. Tämän enempää lukuja ei avata, koska tilinpäätöksen laadinta on kesken.
— Budjetissa ollaan. Positiivinen tulos varmistaa yhtiön jatkuvan kehittämisen ja kohtuullisen asiakashinnoittelun, tyytyy Vainikka toteamaan.

Kahdeksan rekan päivä

Vuosi 2018 on käynnistynyt pakkasaallon ansiosta vauhdikkaasti.
Vaikka biolämpökeskusten toiminta on pitkälti automatisoitu, kireät pakkaset samoin kuin nopeat säänvaihtelut saavat aikaan säpinää.
— Vaaditaan tarkempaa seurantaa, kertoo käyttöpäällikkö Turo Valkama.
Tiistaina pakkasen huidellessa -20 asteessa Virasojan biolämpökeskukselle tuotiin polttoainetta kahdeksan rekan voimin.
Vuoden 2017 tilastojen perusteella lähes puolet käytetystä polttoaineesta on puunkuorta. Tätä metsäteollisuuden sivutuotetta ostetaan pääsääntöisesti Metsä Groupin Joutsenon tehtaalta ja Stora Enson Imatran tehtailta.
Toinen puoli polttoaineesta on puuhaketta.
Lisäksi kovilla pakkasilla turvaudutaan maakaasuun. Sen osuus saatiin painettua viime vuonna kaukolämmön tuotannossa alle viiteen prosenttiin.

Paras tulos syntyy säätämällä

Turo Valkama kertoo käyttöpäällikkönä hakevansa hinta-laatusuhteeltaan optimaalista polttoaineyhdistelmää.
Kuori on haketta edullisempaa, mutta usein märkää ja tarvitsee siksi lämpökattilaan kaverikseen myös kuivempaa tavaraa.
Sopivaa seosta haetaan vaihtelemalla neljästä eri siilosta tulevan polttoaineen osuutta. Lopputuloksena syntyy paljon lämpöä sekä savukaasuja, jotka ohjataan pesuriin.
— Tätä hienosäätöä ja optimointia tehdään päivittäin, Valkama mainitsee.

Imatran lämmön hallitus:

Heikki Tanninen (sd.), puheenjohtaja
Ari Seppänen (kok.), vpj
Kirsi Keskitalo (kok.)
Kari Terho (kesk.), korvaa Juha Sundin
Tuula Putto (sd.)

Yhtiö pähkinänkuoressa:

Aluksi kunnallinen liikelaitos.

Vanhimmat verkoston osat 1960-luvulta.

Yhtiöitettiin vuonna 2014.
Vuonna 2016 liikevaihto oli 12,6 miljoonaa euroa.

Vakituista henkilökuntaa 12.