Sotaveteraani saa euroissa laskettuna eniten tukea Lappeenrannassa

Vain Lappeenranta haki lisämäärärahaa tukeakseen veteraanien asumista omissa kodeissaan— Muut Etelä-Karjalan kunnat eivät hakuun osallistuneet

Anniina Meuronen

Etelä-Karjalassa haetaan kirjavasti tukea sotaveteraanien kuntoutukseen ja palveluihin, jotka auttaisivat asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissa.
Etelä-Karjalassa haetaan kirjavasti tukea sotaveteraanien kuntoutukseen ja palveluihin, jotka auttaisivat asumaan mahdollisimman pitkään omassa kodissa.

Eteläkarjalaiset sotaveteraanit saavat Valtiokonttorin tuet Eksoten (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) kautta.

Eksote jakaa tuet tasapuolisesti jäsenkuntiensa sotaveteraaneille.

Tänä vuonna määrärahoja on käytössä noin 2,1 miljoonaa euroa. Summa koostuu varsinaisesta määrärahasta ja lisämäärärahasta, joka on haettu ja saatu hiljattain.

Osa rahoista menee kuntoutukseen ja osa palveluihin, joita veteraani tarvitsee voidakseen asua omassa kodissaan.

Valtiokonttorin mukaan Lappeenrannassa tällä hetkellä 283 tukiin oikeutettua sotaveteraania, Imatralla 96 sotaveteraania.

Ruokolahdella heitä on 28, Luumäellä 26 ja Parikkalassa 22. Pienintä joukko on Rautjärvellä, 17, Savitaipaleella,15, Taipalsaarella,11, ja Lemillä, 9.

Keskiviikkona veteraanituista kerrottiin virheellisesti Veikkaus Oy:n tiedotteen pohjalta.

Siinä määrärahat ja lisämäärärahat sekä niiden hakeminen oli laskettu ja ilmoitettu koko maan osalta suoraan kuntakohtaisina.

Laskelma ei päde ainakaan Etelä-Karjalassa, koska järjestämisvastuu on Eksotella, ei siis yksittäisillä kunnilla.

Kunnilla erilaiset menettelytavat

Puheenjohtaja Pekka Paatero Sotaveteraaniliiton sosiaali- ja terveyspalvelutoimikunnasta tunnistaa suuret eroavaisuudet siinä, miten kunnat hakevat tai jättävät hakematta veteraanitukia.

Hänen mielestään ehdoton vaatimus olisi, että jokainen veteraani saisi henkilökohtaisen arvion palveluiden tarpeesta. Kun tarpeet ovat selvillä, niiden mukaan toimittaisiin.

— Valitettavasti näin ei tällä hetkellä tapahdu.

Paateron mukaan kuntakohtaiset erot saattavat johtua myös siitä, että toisilla on paletissa runsaammin palveluita kuin toisilla.

Pienet paikkakunnat eivät välttämättä pysty tarjoamaan yhtä monipuolisesti esimerkiksi hierontaa, kodinhoitoa tai asiointi- ja ulkoilutusseuraa kuin isot paikkakunnat.

Sotaveteraaniliitto pyrkii koko ajan lisäämään kuntien tietämystä oikeista ja monipuolisista tukemisen tavoista.

— Isossa roolissa edunvalvontatyössä ovat myös kuntien sotaveteraaniyhdistykset, joilla on paras tuntuma paikalliseen jäsenistöömme.

Valtiokonttori ohjaa veteraanitukeen veikkausvaroja tänä vuonna noin 54 miljoonaa euroa.

Juttua on muokattu torstaina klo 10.45.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset