Ruokolahti etsii lämmittäjää tositarkoituksella — Nyt selvitetään, paljonko kaukolämpölasku voisi tulevaisuudessa olla

Hannu Ojala

Maakaasulla toimiva lämpölaitos on toiminut Rasilassa 1980-luvulta asti.

Ruokolahti etsii tositarkoituksella itselleen lämmittäjää. Jo pitkään selvityksen alla ollut uusi kaukolämpölaitos ei ole nousemassa ensi vuonnakaan kunnan omaan budjettiin, mutta kaupalliselta puolelta laitoksen rakentajaa haravoidaan. Kunnanjohtaja Antti Pätilä on saanut tehtäväkseen kartoittaa ulkopuolisten lämmöntuottajien intoa rantautua Ruokolahdelle.

Kiinnostusta on, vakuuttaa Pätilä. Vastaavia malleja on käytössä muualla Suomessa ja toimijoistakin on valinnanvaraa aina perinteisestä Vaposta pienempiin yrityksiin.

Maakaasumarkkinat vapautuvat vuonna 2020, kun Suomen ja Viron välinen kaasuputki valmistuu.

Lämpölaitos voisi tuoda Ruokolahdelle investointirahaa

Käytännössä Ruokolahti valikoi nyt kolmesta vaihtoehdosta. Lämpöä voidaan tuottaa nykyiseen tapaan, yhtiöittää lämpölaitos tai ostaa lämmöntuotanto kaupalliselta toimijalta.

Ulkopuolelta hankittuna uusi lämpölaitos toisi paikkakunnalle investointirahaa ja mahdollisesti etuja asiakkaillekin. Juuri loppukäyttäjän kannalta tehdäänkin tärkeää valintaa. Lämmöntuottajien kanssa käydyt neuvottelut antavat Pätilälle tietoa siitä, millaisella hinnalla kaukolämpöä ruokolahtelaisille jatkossa myytäisiin.

Yksi vaihtoehto voi olla tulevaisuuden biokaasu

Laitosinvestoinnin pontimena ei ole nykyisen, maakaasusta lämpöä tuottavan laitoksen kunto, sillä sen tekniseksi käyttöiäksi arvioidaan vielä ainakin 15 vuotta. Taustalla on ollut ajatus uusiutuvien lämpölähteiden hyödyntämisestä. Erityisesti keskusta on Ruokolahdella ollut aloitteellinen biopohjaista polttoainetta käyttävän voimalan hankinnalle.

Tällä hetkellä kunnassa on sekä suoria maakaasuasiakkaita että kaukolämpölaitoksesta lämpöään ottavia kiinteistöjä. Uusia pulmia poliitikkojen päätöksentekoon tuokin maakaasumarkkinalaki, joka vapauttaa markkinat kolmen vuoden kuluttua. Suomen kaasu on tähän asti ollut pitkälti Venäjän kaasua, mutta nyt tarjolle voi tulla useampiakin kotimaisia tuottajia.

Ruokolahden kunnan tekninen johtaja Arja Villanen ennakoi biokaasusta varsin potentiaalista haastajaa maakaasulle.

— Tällä hetkellä sen hinnoittelu ei ole kilpailukykyinen. Kun kaasumarkkina avautuu, käyttö varmasti lisääntyy, ja se vaikuttaa hintoihin.

Ruokolahdelle biokaasu voisi tulla samoja putkia pitkin kuin maakaasukin, tai se voitaisiin toimittaa säiliöillä. Nykyisen lämpölaitoksen kupeeseen auton lavalla kulkevat säiliöt kyllä mahtuisivat. Samalla uuden laitoksen tarve katoaisi.

Lämmönlähde on vielä päättämättä

Päättäjät eivät ole Ruokolahdella ottaneet vielä virallisesti kantaa tulevan lämmöntuotannon tapaan. Aidosti avoinna on myös, rakennettaisiinko uusi laitos lopulta kunnan rahoilla vai ulkoistettaisiinko tuotanto.

Sen sijaan investoinnin koko on selvillä, jos kunta hankkeeseen ryhtyy: hakkeella käyvän voimalan hinta olisi 2,6 miljoonaa euroa, pelleteillä hinta putoaisi 1,5 miljoonaan euroon. Molempiin tarjolla on viime keväältä saatu päätös Tekesin kymmenen prosentin tuesta.

— Onhan se tuen jälkeenkin melkoinen hinta siitä, että voi olla Hinku-kunta, toteaa Villanen viitaten ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävään kuntaverkostoon, johon Ruokolahtikin kuuluu.

Tekesin tuen määräaika on kolme vuotta, mutta paine investoinnin käynnistymisestä tehtävälle ilmoitukselle kasvaa ajan myötä.

Maakaasua kurittaa korkea verotus

Uutta lämpölaitosta on haarukoitu Ruokolahdelle jo vuosien ajan. Kaukolämpöverkosto rakennettiin aikoinaan taajamaan 1970-luvulla ja tuolloin lämmönlähteenä oli raskas polttoöljy. Vuonna 1989 lämpöä alettiin tehdä maakaasulla keskellä kylää, Nällisuontiellä, olevasta voimalasta.

Päästöpolitiikka pisti energiamuodot arvojärjestykseen 2000-luvulla ja nyt maakaasua kuritetaan verotuksella. Varsinaisessa energian hinnassa maakaasu ei juurikaan erotu muista vaihtoehdoista, mutta Villanen laskee Ruokolahden kunnan maksavan pelkkiä veroja energiavalinnastaan 300 000 euron edestä vuodessa.

Mikäli uusi laitos rakennettaisiin, sen vuotuiset investointikustannukset kohoaisivat samaan summaan.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.