Löytöeläinkoti Kaskivaarassa kulkureiden tilanne on syksyä kohti ollut hullumpikin: "Tietysti toivoisin, että ihmisten tietoisuus on lisääntynyt", sanoo löytöeläinkodin Katri Kaskinen — Leikkaamattomat kissat ovat kuitenkin yhä ongelma

Kesän jäljiltä Kaskivaarassa asustaa yli 10 kissaa, kissanpentuja ja yksi koira. Vaikka tilanne ei ole pahimmillaan, Katri Kaskisen mukaan kissoja otetaan edelleen turhan harkitsemattomasti.

Jenny Rantanen

Arkistokuvassa esiintyvä uroskissa Hector on ollut aikoinaan yksi löytöeläinkoti Kaskivaaran asukkaista.
Arkistokuvassa esiintyvä uroskissa Hector on ollut aikoinaan yksi löytöeläinkoti Kaskivaaran asukkaista.

Rautjärvellä toimivan löytöeläinkoti Kaskivaaran tilanne on kesän jälkeen tavanomainen, kertoo löytöeläinkotia perheensä kanssa pyörittävä Katri Kaskinen. Tällä hetkellä tiloissa on yli 10 kissaa, kissanpentuja ja yksi löytökoira. Kissoista osa on löytökissoja ja osa on kodinvaihtajia.

— Yksi kissa ja koira ovat olleet meillä alle 15 vuorokautta, muut pidempään. Joskus kesän jälkeen eläimiä on ollut enemmänkin, ja viime kevättalvi oli poikkeuksellisen hiljainen. Oli useampi viikko, ettei meillä ollut yhtään eläintä, mitä ei ole tapahtunut viiteen vuoteen.

Kesällä ja loma-aikaan on tietysti ollut vaikeampi saada sijaiskoteja.

Tällä hetkellä pitkäaikaisin kissa-asukki on viipynyt Kaskivaarassa muutaman kuukauden. Suurin osa koirista haetaan Kaskisen mukaan heti. Suunta voi johtua siitä, että ihmiset ovat nykyään entistä valveutuneempia.

— Viime vuonna kissoja haettiin enemmän kotiin kuin yleensä ja moni talven aikana tullut kissa on haettu pois. Tietysti toivoisin, että yksi syy on se, että ihmisten tietoisuus on lisääntynyt ja ilmoituksia levitetään sosiaalisessa mediassa laajalle.

Kissojen kotiuttamista on helpottanut myös löytöeläinkodin rinnalle perustettu yhdistys. Ennen kuin kotia etsiviä kissoja saattoi pyöriä löytöeläinkodissa puolikin vuotta, Kaskinen kertoo.

— Kesällä ja loma-aikaan on tietysti ollut vaikeampi saada sijaiskoteja. Toivotaan syksyn myötä uusia.

Suurin osa Kaskivaaraan päätyvistä koirista on karkureita, mutta kissojen osalta tilanne vaihtelee. Osa on pidempään pihapiirissä pyörineitä kulkureita.

— Joskus löytökissan ja omistaja kertoo, että se pääsi juuri karkuun. Jonkun verran on tullut populaatiokissoja, jotka ovat puolivillejä. Etenkin silloin kuin nämä yksilöt ehtivät aikuistua, niiden kanssa voi tulla pitkä tie.

Kaskisen mukaan löytöeläinkotiin tulevien eläinten kunto vaihtelee, mutta sen myötä tilanteesta voi päätellä paljon jo päälle päin.

— Valitettavasti vapaasti ulkona lisääntyneillä kissoilla on usein ulko- ja sisäloisia sekä hengitystiesairauksia. Varsinkin pennut tarvitsevat tukiruokintaa ja lääkkeitä. Karkuun päässeen kotikissan turkki on yleensä hyväkuntoinen ja ne ovat kesympiä. Kyllä sen erottaa, kuka ollut ruoka-aikaan kotona.

Vaikka tilanne vaikuttaakin osin valoisammalta, Kaskisen mukaan huolestuttava trendi elää yhä. Kissoja otetaan turhan harkitsemattomasti.

— Kissojen arvostus on vieläkin huono. Niitä otetaan helposti ja ollaan valmiita luopumaan sen sijaan, että keksittäisiin ratkaisuja. Maaseudulla on taas enemmän sitä, ettei kissoja leikata. Silloin tilanne pääsee käsistä.

Luetuimmat