Suna Kymäläisen mukaan nykyisen rataverkoston kehittäminen on ensisijalla, mutta Itäradan suunnittelua on silti jatkettava: "Ei voi mennä niin, että Itäratahanke nyt haudattaisiin"

Selvityksen mukaan nykyisten ratojen kehittäminen on uusia ratoja kannattavampaa. Liikennevaliokunnan puheenjohtaja, Lappeenrannan kaupunginjohtaja ja Etelä-Karjalan maakuntajohtaja sanovat, ettei selvitys vaikuta itäratasuunnitelmiin.

SDP EDUSKUNTA

Suna Kymäläisen mukaan nykyisten ratayhteyksien kunnossapito on tärkeää myös sen vuoksi, että aikanaan Itärata tulee olemaan osa jo olemassa olevaa rataverkostoa.
Suna Kymäläisen mukaan nykyisten ratayhteyksien kunnossapito on tärkeää myös sen vuoksi, että aikanaan Itärata tulee olemaan osa jo olemassa olevaa rataverkostoa.

Väyläviraston selvityksen mukaan nykyisten ratojen kehittäminen olisi kannattavin vaihtoehto itäiseksi ratayhteydeksi.

Selvityksen mukaan ehdotetut uudet ratalinjaukset Porvoon ja Kouvolan tai Porvoon ja Kotkan kautta eivät näytä kannattavilta ainakaan noin 20 vuoden aikajänteellä.

Ruokolahtelainen kansanedustaja sekä liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) pitää selvänä sitä, että suurin hyöty lyhyelläkin aikavälillä saavutetaan kunnostamalla jo olemassa olevia rataverkostoja.

– Näen sen järkeväksi. Se edellyttää kuitenkin uusien kaksoisraiteiden rakentamista sekä vahvoja investointeja ratainfraan. Tältä osin Väyläviraston selvityksessä ei ole mitään uutta.

Kymäläisen mukaan Itäradan suunnittelua on kuitenkin vietävä eteenpäin. Hän toteaa Suomen jo ottaneen ratkaisevat askeleet pääratojen kehittämisessä.

– Ei voi mennä niin, että selvityksen myötä Itäratahanke nyt haudattaisiin. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että sitä on vietävä eteenpäin kuten on hallitusohjelmaankin kirjattu.

Kymäläinen painottaa, että nykyisen rataverkoston kunnostaminen on kuitenkin tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä. Kaikkia panoksia ei voi siis laittaa Itäradan rakentamiseen.

– Välittömät toimenpiteet on tehtävä, jotta jo olemassa olevat ratayhteydet pysyvät toimintakuntoisina ja pahimpiin pullonkauloihin pystytään vastaamaan. Kunnossapito on tärkeää senkin vuoksi, että myös Itärata tulee aikanaan osaksi nykyistä rataverkostoa.

Kymäläinen toteaa maan liikenneyhteyksien kehittämiseen kohdistuneiden investointien tipahdelleen usein Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen suunnalle. Hänen mukaansa on tärkeää, että myös Itä-Suomi alueena huomioitaisiin tasapuolisesti investointeja tehtäessä.

– Itä-Suomessa on kriittinen teollisuus ja raaka-aineteollisuus sekä raja, jonka kautta raaka-aineita Suomeen saadaan. Parannuksia Itä-Suomen liikenneyhteyksiin tarvitaan paitsi raideverkostoon myös Saimaan kanavan sulkujen pidentämiseen.

Kai Skyttä

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan selvitys ei vaikuta Lappeenrannan raidesuunnitelmiin.
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan mukaan selvitys ei vaikuta Lappeenrannan raidesuunnitelmiin.

Ristiriitaa ei ole

Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva sanoo, ettei vanhojen raideyhteyksien kehittäminen ole ristiriidassa uusien yhteyksien rakentamisen kanssa.

– Itärata on pitkän tähtäimen hanke. Uusi rata ei varmasti tulisi 10–15 vuoteen. Lappeenrannalle ja koko Itä-Suomelle tärkeintä on, että hankkeen suunnittelu saadaan etenemään. Kaikki alueen kaupungit ovat varmasti sitoutuneita itäratahankkeen eteen päin viemiseen.

Jarvan mukaan selvitys ei vaikuta kaupungin suunnitelmiin.

– Kaupungille on tärkeää lyhyellä tähtäimellä, että nykyisiä rataosuuksia kunnostetaan. Joutseno-Imatra välille valmistuu kaksi raidetta. Koko Luumäki-Imatra -väli pitäisi saada kaksiraiteiseksi ja parantaa kaarteita, joka mahdollistaisi junien suuremmat nopeudet.

Tuija Pauhu

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo, että nykyisten raideyhteyksien parantaminen ja itäradan rakentaminen palvelevat eri tarkoitusta.
Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo, että nykyisten raideyhteyksien parantaminen ja itäradan rakentaminen palvelevat eri tarkoitusta.

Selvitys ei vaikuta Etelä-Karjalan suunnitelmiin

Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Matti Viialainen sanoo, ettei raportti vaikuta Etelä-Karjalan suunnitelmiin raideverkon kehittämisestä.

– Raportissa korostetaan aivan oikein sitä, että Karjalan- ja Savon junaratojen perusparannusta pitää jatkaa. Meillä on käynnissä kaksoisraidehanke ja keskitymme rakentamaan sen Luumäeltä itärajalle.

Viialaisen mukaan nykyisten raideyhteyksien parantaminen ja itäradan rakentaminen ovat erillisiä hankkeita, jotka palvelevat eri tarkoitusta.

Viialainen sanoo, että kestää 10 vuotta ennen kuin itärataa voidaan alkaa rakentaa.

– Radan ympäristövaikutusten arviointia ja rakennussuunnittelua ei päästä aloittamaan ennen se kuin se kirjataan maakuntakaavoihin Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa.

– 2020-luvulla pitää parantaa nykyisiä ratoja Kouvolasta pohjoiseen, 2030-luvulla rakentaa Itärata Porvoon ja Kouvolan kautta. 2040-luvulla voidaan ehkä tehdä rantarata Kotkan kautta suoraan Viipuriin. Tämä suunnitelma on Etelä-Karjalan liikennestrategian mukainen, jonka tuoreeltaan hyväksyimme.

Viialaisen mukaan valmius itäradan hankeyhtiön perustamiselle on, kun valtio tekee linjauksen siitä, mikä suunnitelma itäisestä ratayhteydestä toteutetaan.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset