Vakava sairaus pysäytti Raija Hokkasen pohtimaan unelmiaan — nyt hän avaa Imatralle pajakirppiksen, joka auttaa imatralaisnuoria elämässä eteenpäin

Kanerva Jalarvo

Raija Hokkanen kertoo, että tunnelma pajakirppiksellä on avajaisten alla innostunut. — Tämä on ollut ihanaa aikaa. Olen ystävillenikin sanonut, että kannattaa unelmoida ja uskaltaa toteuttaa unelmiaan.
Raija Hokkanen kertoo, että tunnelma pajakirppiksellä on avajaisten alla innostunut. — Tämä on ollut ihanaa aikaa. Olen ystävillenikin sanonut, että kannattaa unelmoida ja uskaltaa toteuttaa unelmiaan.

Koskenparras 5:n toiseen kerrokseen on tullut uutta elämää. Tyhjiin tiloihin on tuotu 84 kirpputoripöytää, joille on nosteltu esiin vaatteita ja astioita siisteissä pinoissa.

Avajaisten alla puseroita ja kahvikuppeja hinnoitellaan, ja paikkoja siistitään. Vanhoista latolaudoista rakennetaan kylttiä kävelykadulle suuntautuvan näyteikkunan taakse.

Kaiken keskellä häärii Raija Hokkanen — Tää ja nää -itsepalvelukirpputorin ja nuorten työpajan idean äiti.

Hokkanen on pyörittänyt nuorten pajatoimintaa Imatralla jo kolmisen viikkoa. Kirpputori avautuu asiakkaille tänään maanantaina.

Viliskantin alasajo kulutti loppuun

Hokkasen perustama yksityinen lastenkoti Viliskantti oli ehtinyt toimia Koulukadulla kahdeksan vuotta, kun Hokkasella diagnosoitiin vakava, elinikäinen sairaus syksyllä 2014.

Pitkään jatkuneet oireet olivat vieneet Hokkasen ajoittain pitkiksi ajoiksi sairaalahoitoon. Päivystävän lastensuojeluyksikön toiminnan jatkaminen oli siinä tilanteessa mahdotonta.

Oireiden syyn selviäminen oli Hokkaselle helpotus, mutta päätös Viliskantin toiminnan lopettamisesta ei ollut helppo.

— Tunsin tuottavani monella tapaa pettymyksen. Osa nuorista oli lähdössä omille siivilleen, mutta monille lapsille jouduttiin etsimään uusi sijoituspaikka.

Viliskantin toiminnan alasajo vei Hokkasen loppuunpalamisen kynnykselle. Loppuaikoina hän teki 60 tuntisia työviikkoja. Samalla sairaus ja hoitokokeilut vaativat veronsa.

Seuraavat seitsemän kuukautta Hokkanen kulki kuin sumussa. Aamulla sängystä herättyään hän oikaisi saman tien sohvalle. Mielessä pyörivät kaikki asiat, jotka pitäisi tehdä, jos voimia riittäisi.

— Olin tottunut siihen, että minulla on aina tuhat rautaa tulessa. Jaksamattomuus oli omituista.

Unelmista totta

Vuoden kuntoutustuen aikana Hokkanen ehti pohtia omia unelmiaan ja valintojaan.

Yrittäjävuosien jälkeen palaaminen työnantajan leipiin tuntui mahdottomalta. Lisäksi sairaus asetti omat reunaehtonsa, vaikka hoidot tehosivatkin ja vointi parani.

— Olen nyt 53-vuotias ja minulla on työikää jäljellä 15 vuotta. Mietin pitkään, mitä todella haluan elämässäni tehdä.

Hokkanen päätti yhdistää kaikki asiat, jotka ovat hänelle tärkeitä. Hän halusi tuoda yhteen yrittäjyyden, sosiaalialan osaamisensa sekä rakkautensa nuoriin, ja omien sanojensa mukaan, romusteluun.

— Olen aina kerännyt vanhoja tavaroita. Kirpputorin pitäminen mahdollistaa sen, että kaikkea ei tarvitse omistaa itse.

Taitoja työelämään

Tää ja nää -pajakirpputorin tavoitteena on nuoren auttaminen elämässä eteenpäin. Toiminnan taustalla on Hokkasen perustama Työtaito ry.

Hän kertoo yhdistyksen nimen kuvaavan hyvin sen toiminta-ajatusta.

— Valmennan nuorille työelämässä tarvittavia taitoja arkirytmistä ja elämänhallinnasta lähtien. Nuoren tarpeet huomioidaan kokonaisvaltaisesti, ja edetään niiden mukaan.

Kirpputori sopii oivallisesti nuorisopajatoiminnaksi, sillä tarjolla on monenlaista tekemistä: myyntiä, asiakaspalvelua, lajittelua, varastotyötä ja hinnoittelua.

Nuoret tulevat toimintaan mukaan työvoimapalvelupisteen, TE-toimiston ja sosiaalitoimen kautta. Tavoitteena on, että kuuden kuukauden kuluessa nuori pääsee joko työelämään tai koulutuksen pariin.

Hokkanen kertoo, että pajakirppiksellä hyvä henki ja keskinäinen luottamus lähtee nuorten kanssa pienistä aisoista liikkeelle.

— Sanon aina, että ensimmäinen tehtävä on opetella nauramaan itselleen. Silloin vapautuu monista asioista.

”Riittää, että on ihminen ihmiselle”

Imatralla on liian paljon nuoria, jotka ovat luisumassa yhteiskunnan rattaiden ulkopuolelle. Sen Hokkanen on huomannut yli 25-vuotisen työuransa aikana.

Rajan läheisyyden vuoksi päihteet liikkuvat likeltä ja niitä on helposti saatavilla, mikä näkyy päihdetilastoissa. Mielenterveysongelmat kulkevat taas päihteiden kanssa käsi kädessä.

— Päihdehoidon käytäntöjä olisi terävöitettävä. Pitäisi olla uskallusta olla läsnä, Hokkanen sanoo.

Mistä sitten johtuu, että niin monelta nuorelta on suunta hukassa?

Hokkanen miettii hetken ennen vastaustaan.

— Maailma on kova paikka. Täällä vaaditaan mieletöntä tehokkuutta. Kaikki eivät vain pääse siihen sykliin mukaan.

Hokkanen on ollut niin sanottuna kakkosäitinä monelle apua tarvinneelle nuorelle. Hänen mukaansa aina ei vaadita suuria tekoja, jotta nuori saa otteen elämästä.

— On tärkeää, että on edes yksi ihminen, johon voi luottaa. Joku, jolle voi kertoa salaisuutensa ja jolta pyytää apua. Usein nuori tarvitsee vain pienen tönäisyn. Riittää, että on ihminen ihmiselle.

Tää ja nää -itsepalvelukirpputorin avajaiset maanantaina 7. elokuuta kello 10.

Kirpputori on auki ma—pe kello 10—18 ja lauantaisin kello 10—14.

Osallistu keskusteluun

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.