Etelä-Karjalaan tulee noin 50 uutta virkaa, mutta kaikkien työpaikka ei välttämättä löydy heti Saimaan rannalta

Jussi Lopperi

Työntekijöitä siirtyy valtion palkkalistoilta Etelä-Karjalaan maakuntajohtaja Matti Viialaisen arvion noin 50, mutta kaikki työpaikat eivät välttämättä heti siirry Kouvolasta Lappeenrantaan. Virkamies voi joutua myös ulkotöihin mittaamaan järven jään paksuutta, kuten Pekka Vähänäkki arkistokuvassa.
Työntekijöitä siirtyy valtion palkkalistoilta Etelä-Karjalaan maakuntajohtaja Matti Viialaisen arvion noin 50, mutta kaikki työpaikat eivät välttämättä heti siirry Kouvolasta Lappeenrantaan. Virkamies voi joutua myös ulkotöihin mittaamaan järven jään paksuutta, kuten Pekka Vähänäkki arkistokuvassa.

Maakuntauudistuksen myötä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksesta (ELY-keskus) siirtyy valtion työpaikkoja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson jaettavaksi.

Fyysisesti Etelä-Karjalaan siirtyvien työntekijöiden määrä voi maakuntajohtaja Matti Viialaisen mukaan kuitenkin olla eri kuin Etelä-Karjalan asioita hoitavien lukumäärä.

Varsinais-Suomen ELY-keskus on hoitanut tähän asti Etelä-Karjalankin kalataloustehtävät sekä lossiliikenteen.

— Siirtymäsäännökset takaavat, että työntekijät voivat jatkaa nykyisillä toimipaikoillaan, vaikka työnantaja vaihtuukin. Ajan mittaan Etelä-Karjalan palkkalistoille siirtyy TE-toimisto ja ELYn väkeä toista sataa henkilötyövuotta, Viialainen sanoo.

Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan välille tuskin riitaa

Työ- ja elinkeinotoimistolla (TE-toimisto) on jo tällä hetkellä Imatralla ja Lappeenrannassa yhteensä 80 henkilötyövuotta, eli niiden siirtymisestä ei maakuntaan synny uusia työpaikkoja. Aluehallintovirastosta (AVI) siirtyy vain muutama henkilötyövuosi alkoholivalvontaan ja varautumistehtäviin.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen noin 150 henkilötyövuodesta osa siirtyy uusiin valtakunnallisiin virastoihin, joille tulee toimipiste jokaiseen maakuntaan, eli myös Lappeenrantaan.

— Kahden maakunnan jaettavaksi jää hieman alle 100 ELY-virkaa, joista meille Etelä-Karjalaan tulisi väkilukujen suhteessa 30—40 henkilötyövuotta, Viialainen sanoo.

Lopulliseen määrään hänen mukaansa vaikuttavat kuitenkin myös maakuntien tulevat ratkaisut yhteisistä virkamiehistä esimerkiksi maaseutu- ja liikennepuolella.

Riitaa työntekijöiden jakamisesta ei Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson välille Viialaisen mukaan toivottavasti eikä todennäköisesti synny.

Vesiasiat Varsinais-Suomesta Saimaalle

Maakuntauudistus hajauttaa ja jalkauttaa maakuntiin myös virkoja, joita on nykyisin hoidettu keskitetysti. Niistä uusia henkilötyövuosia Etelä-Karjalaan kertyy 5—10.

— Varsinais-Suomen ELY-keskus on hoitanut tähän asti Etelä-Karjalankin kalataloustehtävät sekä lossiliikenteen. On tietysti järkevää, että näiden tehtävien hoito tulee tänne Saimaalle. Sama koskee vesitalous- ja rajavesiasioita, liikennettä sekä EU:n rakennerahastojen maksatusta ja tarkastusta.

Eksote siirtyy maakunnalle

Ylivoimaisesti suurin muutos on kuitenkin se, että maakunnasta tulee nykyisen Eksoten henkilöstön työnantaja. Tämän hetkisen laskelman mukaan Etelä-Karjalan maakuntaan on tulossa yhteensä 5 343 henkilötyövuotta.

Lopulliset sopimukset maakuntien yhteistoiminnasta tehdään sen jälkeen, kun vaaleilla valitut luottamushenkilöt, eli maakuntavaltuusto ja -hallitus aloittavat työnsä 2019.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.