Vuosikymmenien kädenvääntö ratkeaa ja Hiitolanjoki palaa luonnontilaan neljässä vuodessa: voimalat puretaan miljoonahankkeella, yksi monista rahoittajista on näyttelijä Jasper Pääkkönen

Ensimmäisenä kolmesta voimalasta puretaan Kangaskoski, jonka jälkeen työn alla on yksi pato vuodessa. 3,2 miljoonan euron hanketta rahoittaa 15 tahoa, muun muassa Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki ja WWF Suomi. Hanke on Suomessa ensimmäinen laatuaan.

Jasmin Ojalainen

Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Matti Viialainen muotoili kyseessä olevan pieni investointi kunnalle, mutta suuri loikkaus lohelle. Puheenvuoroa kuuntelivat Rautjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Liisa Terävä ja kunnanjohtaja Harri Anttila.
Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Matti Viialainen muotoili kyseessä olevan pieni investointi kunnalle, mutta suuri loikkaus lohelle. Puheenvuoroa kuuntelivat Rautjärven kunnanvaltuuston puheenjohtaja Liisa Terävä ja kunnanjohtaja Harri Anttila.

Suomen puolella yhdeksän kilometrin matkalla Rautjärven kunnassa virtaavasta Hiitolanjoesta käyty vuosikymmenten kädenvääntö ratkeaa.

Hiitolanjoki saa taakseen valtion kehittämishankkeen, jonka myötä joen vesivoimaloista luovutaan, kosket ennallistetaan ja uhanalaisten kalakantojen vaellusreitit vapautetaan. Rahoituksessa on mukana laaja kirjo julkisia tahoja ja yksityisiä lahjoittajia.

Ennallistamishankkeen myötä Kangaskosken ja Ritakosken vesivoimalaitokset siirtyvät Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön omistukseen pienvoimalayhtiö Hiitolanjoen Voimalta. Syksyllä suoritettavan kaupan sopimus tehtiin perjantaina 19. heinäkuuta.

Jasmin Ojalainen

Tyytyväisiä ilmeitä. Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön hallituksen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen, Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila, maakuntajohtaja Matti Viialainen sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä kertoivat Hiitolanjoen ennallistamisesta tiistaina Hiitolanjoella.

Arvo suurempi kalakannalle kuin sähköntuotannolle

Aiemmin aikeet ovat karahtaneet siihen, että Hiitolanjoen Voima on laittanut voimaloilleen korkean hintalapun ja valittanut niille vaadittujen kalateiden rakentamisesta oikeusteitse. Maakuntajohtaja Matti Viialainen kertoo, että useamman tähden täytyi löytää ensin oikeaan asentoon.

— Neuvottelu käytiin hyvässä hengessä. Heillä on toistakymmentä pienvoimalaa ympäri Etelä-Suomea, tämä on niistä kaukaisin. Kalaportaita ja investointeja olisi vaadittu joka tapauksessa, joten tarkoituksenmukaisuutta on arvioitava tapauskohtaisesti. Tämä on iso osa pienvoiman kokonaisuutta eikä elämäntyöstä luopuminen ole helppoa, mutta arvo on suurempi kalataloudelle kuin sähköntuotannolle.

Voimalat jylisivät Hiitolanjoella noin vuosisadan ajan, ja Viialainen muistuttaa, että ne olivat aikanaan merkittävä työllistäjä, jonka myötä Simpeleellekin tuli väkeä. Nyt vuosisadan jälkeen palataan taas tuhansia vuosia vallinneeseen luonnontilaan.

Ainutlaatuista pitkäjänteisyyttä ja yhteishenkeä

Sähköntuotannosta luopuminen ja voimaloiden purku tarkoittaa sitä, että Laatokan lohelle ja taimenelle urkenee esteetön nousuyhteys latvavesien koskialueille. Se on merkittävä suojeluvoitto uhanalaiselle virtavesiluonnolle, rahoittajana ja nousuesteiden purkamisessa toistakymmentä vuotta mukana ollut WWF Suomi sanoo tiedotteessaan.

Pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä se on vaatinut kunnaltakin, linjaa Rautjärven kunnanjohtaja Harri Anttila.

— Viisi valtuustokautta tämä on pysynyt strategisena tavoitteena. Se on ollut meillä eteenpäin vievä voima.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä antoi niin ikään kiitosta paikallisille toimijoille periksiantamattomuudesta.

— Tässä on hyvä esimerkki siitä, mitä saadaan aikaan kun yhdistetään julkiset ja yksityiset varat. Tämä on herättänyt koko maata asian osalta, sillä sitä on tehty niin isolla profiililla. Tämä oli hallituksen kärkihankkeen komea loppuhuipennus, ainutlaatuinen mittakaavassaan ja alkusoittoa kalakannan elpymiselle.

Nykyinen Antti Rinteen hallitus valmistelee vaelluskalaohjelmaa kalakannan vahvistamiseksi.

Jasmin Ojalainen

Kalamiehenäkin kunnostautunut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä intoutui Hiitolanjoella kertomaan kalatarinan jos toisenkin.

Lisää kalojen sekä maakunnan elinvoimaa

Kalakannan elinvoiman lisäksi hanke tuo sitä koko maakuntaan matkailun osalta. Viialaisen mukaan kolmen vapaan kosken aikakaudella kalastus on vain yksi vetonauloista ja Kuutostien jokimaiseman infrastruktuurissa keskitytään matkailukokonaisuuteen, joka olisi kiinnostava kohde valtakunnallisesti ja kansainvälisesti.

— Hiitolanjoki on väylä joka yhdistää Saimaan Geopark-hanketta ja Laatokan kansallispuistoa. Puhutaan jo siitä, että Parikkalan rajanylityspaikka on saatava auki, sillä suurin hyöty tulee Venäjän kanssa yhteistyössä. Kyseessä on rengasmatka, jota Imatra ja Parikkalakin voivat hyödyntää.

Laaja kolmen miljoonan rahoituspohja

Viimeisen niitin hankkeen läpiviemiselle antoi hallituksen tuki, jonka suuruus on euroissa 1,1 miljoonaa. Valtion osallistuminen on osa hallituksen kärkihanketta vaelluskalojen ja uhanalaisten kalakantojen parantamiseksi.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 3,2 miljoonaa euroa. Hiitolan voimaloiden lunastamisella ja koskien ennallistamisella on laaja rahoituspohja, jota tukevat useat lahjoittajat. Nimekkäin on kalakantojenkin suojelijaksi profiloitunut näyttelijä Jasper Pääkkönen.

Virkistysaluesäätiö on sisällyttänyt budjettiin muun muassa osakekunnan koskioikeuksien korvaukset. Toisin kuin Lahnasenkosken voimalan haltuunotto, hanke ei mene säätiön taseista vaan rooli on ollut julkisten ja yksityisten tahojen kanavoinnissa.

Muista toimijoista rahoitukseen osallistumisesta ovat tähän mennessä ilmoittaneet WWF Suomi ja Lassi Leppinen Säätiö, Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Rautjärven kunta, Simpeleen Osuuspankki, nimettömänä pysyvä yksityishenkilö, Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö, LähiTapiola, ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Patagonia, Jasper Pääkkönen, Teemu Juutinen, nimettömänä pysyvä yksityinen sijoittaja ja Ahti Invest Oy.

Etelä-Karjalan liitto

Hiitolanjoen Lahnasenkosken vanhaa uomaa.

Käynnistetään ensi tilassa

Voimalaitospatojen purkuun liittyvä suunnittelu- ja luvitusprosessi käynnistetään ensi tilassa. Hankkeen läpiviennin varmistamiseksi on perustettu ohjausryhmä, jossa ovat Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiön lisäksi ELY-keskus, Etelä-Karjalan liitto, Rautjärven kunta, Hiitolanjoki-yhdistys ry ja alueen osakaskunnat.

Patojen poistaminen aloitetaan alimmalta nousuesteeltä eli Kangaskoskelta. Varsinaiset purkutyöt käynnistetään loppukesällä 2021, jonka jälkeen ennallistamistyöt etenevät ylävirtaan.

Lahnasenkosken pato katoaa maisemasta vuonna 2022 ja Ritakoski vuonna 2023.

Juttua päivitetty 23.7.2019 klo 16:10: lisätty Harri Anttilan, Matti Viialaisen ja Jari Lepän kommentit sekä yksityiskohtaisempia lisätietoja.

Mistä on kyse?

Suomen puolella Hiitolanjokea on elvytelty jonkin aikaa, mutta prosessi on kompuroinut erimielisyyksiin patojen lunastamisesta.

Kättä ovat vääntäneet vesivoimalaitokset omistava Hiitolanjoen Voima ja joen ennallistamista uhanalaisten kalakantojen kutupaikaksi ajavat tahot.

Laatokkaan laskevassa Hiitolanjoessa esiintyy Suomen ainoa täysin luonnonvarainen järvilohikanta. Laatokan lohen lisäksi jokeen nousee taimenta.

Oikeus linjasi aiemmin, että sähköntuotantoon valjastetuille Ritakoskelle ja Kangaskoskelle on rakennettava kalatiet.

Vesivoimayhtiö valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen helmikuussa.

Hiitolanjoen koskien vapauttaminen vesivoimatuotannosta on hankkeena ensimmäinen laatuaan Suomessa.

Venäjän puolella Hiitolanjoki virtaa 44 kilometrin matkalla. Siellä lohikala pääsee vaeltamaan vapaasti, sillä patorakenteita ei ole.

Lähteet: Uutisvuoksen arkistot

Luetuimmat