Rautjärvi ei saanut häätöä Kangaskosken entisen vartioaseman vuokralaiselle

Anssi Kemppinen

Kangaskosken 1950-luvulla rakennettu rajavartioasema on Hiitolanjoen varrella. Rajavartiolaitos luopui kiinteistöstä viime vuosikymmenen loppupuolella. Kuva vuodelta 2009.
Kangaskosken 1950-luvulla rakennettu rajavartioasema on Hiitolanjoen varrella. Rajavartiolaitos luopui kiinteistöstä viime vuosikymmenen loppupuolella. Kuva vuodelta 2009.

Rautjärven kunnan ja Kangaskosken entisen vartioaseman vuokralaisen riita päättyi käräjäoikeudessa tasapeliin.

Oikeus on hylännyt kunnan nostaman häätökanteen ja vuokralaisen vastakanteen, ja osapuolet joutuvat maksamaan omat oikeudenkäyntikulunsa.

Riita sai alkunsa Rautjärven kunnan päätöksestä purkaa vartioasemasta tehty vuokrasopimus. Kaksi vuotta sitten liikkeelle lähteneessä jutussa kunta haki myös korvausta sopimusrikkomuksista.

Kunta perusteli kannettaan sillä, että vuokralainen oli useana vuotena jättänyt vuokriaan maksamatta eikä ollut täyttänyt velvollisuuksiaan kiinteistön perusparannuksista.

Kunnan ja yrityksen välille oli tehty kymmenen vuoden vuokrasopimus, joka päättyy vuonna 2019.

Entistä rajavartioasemaa oli tarkoitus käyttää hyvinvointipalvelujen ja leirikoulujen tukikohtana, ja Rautjärven kunta oli kiinnostunut alueelle sijoittuvasta yritystoiminnasta, koska sillä oli suunnitelmia Hiitolanjoen matkailun kehittämiseen.

Näissä olosuhteissa kunta hankki myynnissä olleen rajavartioaseman, ja vuokrasi sen yritykselle.

Kiinteistön kunnossa alkoi myöhemmin ilmetä ongelmia, joiden korjausvastuista osapuolille syntyi kiistaa. Liiketoiminnan vähäisyyden vuoksi vuokralaiselle alkoi myös kertyä vuokrarästejä.

Koska yritys oli myöhemmin maksanut pois vuokrarästejään, ei oikeuden mielestä kunnalla ollut oikeussuojaan perustuvaa arvetta purkaa yhteistoimintasopimusta.

Koska yritys ei ole pyrkinyt päättämään ennenaikaisesti vuokrasopimusta, ei sillä ole vuokrasuhteen aikana mahdollisuutta saada korvausta kiinteistön korjaustöistä.

Rautjärven kunta joutuu päätöksen takia maksamaan itse 10 200 euron oikeudenkäyntikulunsa. Yritykselle kuluja käräjöinnistä on syntynyt 6 400 euroa.

Uusimmat uutiset

Kommentoidut