Korkeasaareen pelastettu saimaannorppa Topias saa oman, ison polskuttelualtaan – Virkeä norppa polskii videolla vielä saukkoaltaan puolella

Norppa jää pysyvästi asumaan eläintarhaan. Topias löydettiin huonokuntoisena Puumalasta viime heinäkuussa.

Markku Ulander

Korkeasaaren villieläinsairaalassa kuntoutunut saimaannorppa Topias esiteltiin medialle perjantaina. Topias jää Korkeasaareen pysyväksi asukkaaksi.
Korkeasaaren villieläinsairaalassa kuntoutunut saimaannorppa Topias esiteltiin medialle perjantaina. Topias jää Korkeasaareen pysyväksi asukkaaksi.

Korkeasaaren villieläinsairaalassa kuntoutunut nuori saimaannorppa on nyt yleisön nähtävissä eläintarhan puolella. Hyväkuntoinen ja virkeä norppa polskii remontoitavana olleessa saukkoaltaassa odottelemassa uuden hyljealtaan valmistumista.

Piitsniemen Topias -nimen saanutta norppaa pääsee ihastelemaan suoja-aidan takaa. Hoitajat seuraavat, miten hyvin eläin tottuu ihmisiin.

Jos oheinen upotus ei näy, voit katsoa sen tästä linkistä.

Topiakselle varta vasten rakennettava allas valmistuu aikaisintaan loppukesällä. Se saa käyttöönsä 200 neliön makeavetisen altaan ja sata neliötä maapinta-alaa Hylkysaaren salmeen Korkeasaaren eteläreunamalle.

– Todella hienoa, että voimme tarjota kodin saimaannorpalle. Tämä norppa on lajinsa lähettiläs, ja haluamme kerätä varoja suojeluun Saimaalla. Tarhaamisesta saamamme oppi on arvokasta, ja voimme antaa asiantuntijaneuvoja loukkaantuneiden luonnonvaraisten norppien hoidossa sekä mahdollisen Saimaan norppahoitolan suunnittelussa, sanoo Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtaja Nina Trontti.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus (ely) on antanut Korkeasaarelle poikkeusluvan Topias-norpan pitämiseen siellä pysyvästi. Myönteisen lupapäätöksen perusteina olivat saimaannorpan suojelun, eläintarhan vierailijoiden opetuksen ja lajin tutkimuksen edistäminen sekä saimaannorpalle suunnitellun tarhan rakentaminen.

Markku Ulander

Topiakselle rakennetaan uusi hyljeallas Hylkysaaren salmeen Korkeasaaren kupeeseen. Allas valmistuu aikaisintaan loppukesästä.
Topiakselle rakennetaan uusi hyljeallas Hylkysaaren salmeen Korkeasaaren kupeeseen. Allas valmistuu aikaisintaan loppukesästä.

Norppa viihtyy yksin

Kesämökkiläinen löysi viime keväänä syntyneen norpan poikasen viime heinäkuussa huonokuntoisena Puumalasta. Viime punnituksessa sen paino oli noussut jo 22 kiloon.

Topias syö Saimaan järvikalaa noin kolme kiloa päivässä. Perjantaina norppa sinkoili vauhdilla sille nakattujen silakoiden ja kalanpalojen perässä ja alkoi ynistä, kun kalatarjoilu välillä lakkasi.

Elyn lupa koskee vain tätä yhtä norppaa. Trontin mukaan ei ole ongelma, että sillä ei ole Korkeasaaressa lajiseuraa.

– Norppa on yksin viihtyvä eläin. Ei ole tyypillistä, että ne olisivat laumoissa.

Jos norpalle ei olisi järjestynyt kunnon tiloja Korkeasaaresta, se olisi jouduttu lopettamaan. Elyn mukaan norppaa ei saa palauttaa Saimaalle, sillä eläin olisi tautiriski muille norpille. Trontin mukaan eläinlääkäreiden tutkimusten mukaan norppa on aivan terve, mutta mitään tartuntariskiä ei siis haluttu ottaa.

Markku Ulander

Saimaannorppa Topias uiskentelee toistaiseksi Korkeasaaren saukkoaltaassa.
Saimaannorppa Topias uiskentelee toistaiseksi Korkeasaaren saukkoaltaassa.

Apukinoksia ei vielä päästä tekemään

Norpan kotivesillä Saimaalla on ollut surkea talvi. Norpan parhailla pesintäalueilla alkaa olla nyt jo lunta kohtalaisesti, mutta kunnon jäätä puuttuu. Apukinosten kolaaminen pesinnän avuksi oli tarkoitus aloittaa viikon kuluttua, mutta jää on siihen yhä liian ohutta, kertoo ylitarkastaja Tero Sipilä Metsähallituksesta.

Norpan pesiminen alkaa 26. helmikuuta olevan Nestorin päivän tietämillä, joten aikaa yhä on. Toisaalta hyvinä talvina apukinokset ovat saattaneet olla valmiina jo helmikuun alussa, Sipilä vertaa.

Apukinosten alle tarvitaan noin 10–15 senttiä kovaa jäätä, jotta jää kestää kinoksen painon.

Apukinokset ovat auttaneet huomattavasti saimaannorpan poikasten eli kuuttien selviämistä. Vuosien 2006–2007 leutoina talvina, jolloin apukinoksia ei vielä tehty, kuuttien pesäkuolleisuus oli 30 prosenttia. Nyt osuus on tippunut 14 prosenttiin, Sipilä kertoo.

Sipilän mukaan lähivuosina voi tulla harkittavaksi myös se, että siirrettäisiinkö norppia Saimaalla järvialueen pohjoisosiin parempien talvien toivossa.

– Norppa pystyy itsekin levittäytymään, mutta se on hidasta Saimaan sokkeloisuuden takia.

Saimaannorppakannan kooksi arvioidaan noin 400 yksilöä, kertoo WWF. Kanta on viime vuosina elpynyt hitaasti. Saimaannorppa voi elää jopa 30-vuotiaaksi.

Saimaannorppaa ei esiinny missään muualla kuin Suomessa. Norppia uhkaa ilmastonmuutoksen lisäksi hukkuminen kalanpyydyksiin.

Markku Ulander

Topias löydettiin Puumalasta huonokuntoisena heinäkuussa 2019.
Topias löydettiin Puumalasta huonokuntoisena heinäkuussa 2019.