Etelä-Karjalan ulosottoviraston käsiin on päätynyt alkuvuonna tuplamäärä asuntoja — yhä useampi ei selviä veloistaan ja voi sen vuoksi menettää kotinsa

Minna Mäkinen

Etelä-Karjalan ulosottovirasto myy tällä hetkellä muun muassa entistä koulurakennusta Imatran Itä-Siitolassa. Rakennus on palvellut viimeksi yksityisasuntona.
Etelä-Karjalan ulosottovirasto myy tällä hetkellä muun muassa entistä koulurakennusta Imatran Itä-Siitolassa. Rakennus on palvellut viimeksi yksityisasuntona.

Etelä-Karjalan ulosottovirastolle on tämän vuoden tammi-heinäkuussa tullut realisoitavaksi 44 eri kiinteistöä tai asunto-osaketta. Viime vuoden vastaavana aikana kohteita oli tuosta luvusta puolet, 22.

— On tapahtunut valtava loikka huonompaan suuntaan. Ulosmitattujen kohteiden suuri määrä on huolestuttava, eikä kesäkään tuonut kehitykseen hiipumisen merkkejä, kuvailee johtava kihlakunnanvouti Nina Wiberg Etelä-Karjalan ulosottovirastosta.

Alkuvuonna tulleiden uusien kohteiden lisäksi ulosotossa on ennestään ulosmitattuna yli 170 kiinteistöä tai asunto-osaketta.

Asuntojen ulosmittaus kiihtynyt

Kotien joutuminen enenevässä määrin liipaisimelle on havaittu myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) velkaneuvonnassa.

— Asuntojen ulosmittauksia on nyt enemmän kuin vuosiin. Aiemmin minulla saattoi olla sellaisia tapauksia vuodessa yksi, nyt niitä on yksi tai kaksi kuukaudessa, kertoo Imatran seudun velkaneuvoja Pirkko Pielismaa.

Oma-säästöpankissa tai Etelä-Karjalan osuuspankissa (Ekop) ei ole havaittu suuria muutoksia pankkilainojen vakuutena olevien asuntojen päätymisessä ulosoton realisoitaviksi.

— Lappeenrannan osalta tapauksia on meillä muutama vuodessa, kertoo varatuomari Pentti Pulli Oma-säästöpankista.

Ekopilla asunto- ja yrityslainojen vakuutena olevia kiinteistöjä tai huoneistoja on ulosoton realisoitavana koko ajan muutamia, kertoo riskienhallinnasta vastaava pankinjohtaja Jussi Karjalainen.

Maksuvaikeuksien tullessa asunto viisainta yrittää myydä itse

Asuntojen päätyminen ulosottoon johtuukin usein muista velkojista kuin pankista. Saataviaan voivat olla perimässä esimerkiksi verottaja tai lukuisat vakuudettomia kulutusluottoja myöntävät tahot perintätoimistojen välityksellä.

— Pankeilla asuntolainarästejä voi olla yli vuoden ajan ennen kuin ne päätyvät perintään, kertoo Karjalainen.

Pankit suosittelevat asiakkaita käymään neuvottelupöytään ripeästi heti maksuvaikeuksien tullessa.

— Jos asuntolainaa ei pysty mitenkään enää hoitamaan, on aina viisainta yrittää realisoida asunto itse järkevällä hinnalla. Ulosotto ei parasta hintaa anna ja prosessit ovat pitkiä, toteaa Pulli.

Asunnon omatoiminen myynti on Wibergin mukaan monesti mahdollista myös silloin, kun asia on vireillä ulosotossa.

Ulosoton ruuhka merkitsee myyntiaikojen pitenemistä

Valtakunnan ja maakunnankin taloudessa nähdään valon pilkahduksia, mutta Etelä-Karjalan ulosottovirastossa ei vielä.

— Ulosotossa talouden kehitys näkyy aina muutaman vuoden viiveellä, sanoo Wiberg.

Hän toteaa realisoitavien kohteiden lisääntymisen merkitsevän vääjäämättä sitä, että niiden myyntiajat pitenevät. Siihen vaikuttavat myös viraston rajalliset voimat.

— Vaikka asioiden määrä tuplaantuu, meillä resurssit vain vähenevät.

Myös pankeissa ollaan Pullin ja Karjalaisen mukaan huolissaan ulosottoviraston mahdollisuuksista selviytyä kasvavasta työmäärästä.

Minna Mäkinen

Minna Mäkinen

Luetuimmat

Uusimmat uutiset

Kommentoidut