Rautjärvellä alasajettavan Aseman koulun kuulemistilaisuus herätti tunteita: "Perheiden yksilölliset tilanteet pitäisi ottaa huomioon, jotta lapsiperheet pysyvät kunnassa", sanoo Laikossa asuva Jenni Rautio

Vetovoima vastaan säästöt: Rautjärvellä tilanne ei ole helppo. Talous tulee vakauttaa rivakasti, mutta lapsiin kohdistuvat summat puhuttavat. Kuntalaisia mietityttivät muun muassa koulukyydit ja koulurakennuksen jatkokäyttö.

Jasmin Ojalainen

Laikossa asuvan Jenni Raution kaksi vanhinta lasta käyvät Simpeleen koulua. Nuorimmaiset Urho Kokki, 1, ja Aini Kokki, 3, tarvitsevat kuitenkin hoitopaikkaa vielä noin neljäksi vuodeksi Asemanseudulta. Mikäli sellaista ei järjestyisi, tulisi kuntarajat avata, Rautio sanoo. Ja siihen Rautjärvellä tunnuttiin olevan valmiita.
Laikossa asuvan Jenni Raution kaksi vanhinta lasta käyvät Simpeleen koulua. Nuorimmaiset Urho Kokki, 1, ja Aini Kokki, 3, tarvitsevat kuitenkin hoitopaikkaa vielä noin neljäksi vuodeksi Asemanseudulta. Mikäli sellaista ei järjestyisi, tulisi kuntarajat avata, Rautio sanoo. Ja siihen Rautjärvellä tunnuttiin olevan valmiita.

Rautjärven kunta seisoo kiireesti uuden edessä. Alasajettavalla Aseman koululla toimiin on ryhdyttävä ripeästi, ja siitä koulun liikuntasalissa keskusteltiin torstaina. Paikalla oli yhteensä kolmisenkymmentä ihmistä, kuntalaisia ja viranhaltijoita.

Jotta koulun lakkauttamisen tuomat noin 200 000 euron säästöt tasapainottaisivat taloutta vuoteen 2021 mennessä, toimenpiteet on toteutettava ensi vuoden syyslukukauden alusta.

Kunnan hyvinvointitoimialan kokonaissäsätövaatimus on 357 000 euroa, ja sitä ei voida toteuttaa ilman perusopetuksen tiivistämistä, korosti kunnanjohtaja Harri Anttila puheessaan.

Jasmin Ojalainen

Kunnanjohtaja Harri Anttilan puheenvuorojen aikana Aseman koulun liikuntasalissa kävi melkoinen temmellys. Vaikka nämä nuoret eivät sitä ehkä vielä tienneetkään, kunnan aikuiset kokoontuivat puhumaan heidän tulevaisuudestaan.
Kunnanjohtaja Harri Anttilan puheenvuorojen aikana Aseman koulun liikuntasalissa kävi melkoinen temmellys. Vaikka nämä nuoret eivät sitä ehkä vielä tienneetkään, kunnan aikuiset kokoontuivat puhumaan heidän tulevaisuudestaan.

— Vaikutus olisi suurempi, jos muita palveluja vedettäisiin juustohöylällä. Simpeleen koulun kyky vastaanottaa Aseman koulun oppilaat on erittäin hyvä, eikä uusia opetusjärjestelyitä tarvita.

Aseman koulun yhteyteen jäävät päivähoito, esikoulu sekä 1.-2. luokat. Kaikki 3.–6. -luokkalaiset eli yhteensä 15 oppilasta siirtyvät Simpeleelle. Tällä hetkellä Aseman koulun oppilasmäärä on 28.

Jasmin Ojalainen

Ensi syksynä esikoulun aloittava Arttu Nykänen saa jäädä tuttuun paikkaan, sillä esiopetus jää varhaiskasvatuksen toiminnaksi päiväkoti Karhunpesässä. Kaverina on sisko Hertta Nykänen, 3, sillä esi- ja alkuopetuksen ryhmät toimivat yhdessä.
Ensi syksynä esikoulun aloittava Arttu Nykänen saa jäädä tuttuun paikkaan, sillä esiopetus jää varhaiskasvatuksen toiminnaksi päiväkoti Karhunpesässä. Kaverina on sisko Hertta Nykänen, 3, sillä esi- ja alkuopetuksen ryhmät toimivat yhdessä.

Kunnan eteläiset kylät esillä

Laikossa Kekäleniemessä asuva Jenni Rautio tuli pääasiassa kuulemaan varhaiskasvatuksen kohtalosta. Raution kaksi vanhinta lasta käyvät Simpeleen koulua, mutta kaksi nuorinta, 1- ja 3-vuotiaat, tulevat tarvitsemaan hoitopaikkaa Asemanseudulta kun Rautio palaa Imatralle töihin.

— Olen tehnyt sitäkin ketunlenkkiä, että tiputan lapset Simpeleelle päivähoitoon ja lähden Imatran suuntaan töihin. Se tekee pari tuntia lisää työpäivään.

Raution lasten koulupiiri on Simpeleen suuntaan, mutta muiden vanhempien huolen hän tunnistaa silti.

— Ymmärrän, että kun opetusryhmät pienenevät, se ei ole lapsien edun mukaista. On kuitenkin niitä vanhempia, jotka oikeasti tarvitsisivat koulupaikan täällä.

Jasmin Ojalainen

Jenni Raution kaksi vanhinta lasta, ykkösluokkalainen Amalia Rautio ja kolmasluokkalainen Aatu Rautio käyvät Simpeleen koulua. Koulukuljetus Laikosta sujuu moitteetta, Jenni Rautio kertoo. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin sitä, kuinka paljon koulukyydit pidentäisivät pienten koululaisten päivää.
Jenni Raution kaksi vanhinta lasta, ykkösluokkalainen Amalia Rautio ja kolmasluokkalainen Aatu Rautio käyvät Simpeleen koulua. Koulukuljetus Laikosta sujuu moitteetta, Jenni Rautio kertoo. Keskustelutilaisuudessa pohdittiin sitä, kuinka paljon koulukyydit pidentäisivät pienten koululaisten päivää.

Mikäli nyt integroitavan päivähoidon ja esiopetuksen tilanne muuttuisi tulevaisuudessa, tulisi vanhempien työmatkat ja kotien sijainti ottaa huomioon, Rautio pohtii.

— Vihdoin kuultiin ääneen luvattuna, että koulukyyti voisi kuljettaa kuntarajojen ulkopuolelle. Perheiden yksilölliset tilanteet pitäisi ottaa huomioon, jotta lapsiperheet pysyvät kunnassa. Muutama perhe on muuttanut Imatralle kesän aikana ja en voi sanoa syitä heidän puolestaan, mutta ehkä koulu on ollut viimeinen niitti. Yhtäkään lapsiperhettä, joka muuttaa pois, ei voi rahassa mitata.

Kunnan etelärajoilla Niska-Pietilässä asuvan Sanna Nykäsen poika Arttu Nykänen aloittaa ensi vuonna esikoulun Asemanseudulla. Nykänen toivoo, että Arttu saisi jatkaa koulutietään Simpeleelle.

— Se hirvitti, että joutuisiko lapsi luopumaan ryhmästään ja lähtemään toiseen kuntaan, ja saako sitä itse valita. Jos koulukyytiin menisi suunnilleen sama aika, niin mieluiten menisi Simpeleelle oman porukan kanssa.

Jasmin Ojalainen

Niska-Pietilässä asuva Sanna Nykänen pysähtyi kuntapäättäjien ohella kuuntelemaan myös Hertta-tytärtä. Kunnan eteläisissä osissa asuvia koskeva tilanne on tämä: toisaalta koulupaikan voisi saada esimerkiksi Ruokolahdelta, mutta toisaalta pienten olisi tärkeää jatkaa tutun kouluryhmän mukana.
Niska-Pietilässä asuva Sanna Nykänen pysähtyi kuntapäättäjien ohella kuuntelemaan myös Hertta-tytärtä. Kunnan eteläisissä osissa asuvia koskeva tilanne on tämä: toisaalta koulupaikan voisi saada esimerkiksi Ruokolahdelta, mutta toisaalta pienten olisi tärkeää jatkaa tutun kouluryhmän mukana.

Vaikka tilanne onkin ollut pitkään tiedossa, on koulun lähteminen aina harmillista, Nykänen sanoo.

— Toiveena oli, että koulu olisi täällä pitkälle asti. Tietysti sitä aina miettii, että saisiko säästöjä muualta kuin lapsista.

Keskustelutilaisuudessa ilmeni, että koulurakennuksen jatkokäyttö edellyttäisi sekä toiminnallista ja teknillistä suunnitelua ennen tiloihin tehtäviä muutoksia. Esimerkiksi varhaiskasvatuksen osalta tarvittavat muutostyöt olisi saatava valmiiksi kevään 2021 aikana.

Asemanseudulla asuva Auli Näränen kertoi pitävänsä tilojen hyödyntämistä erityisen tärkeänä.

Jasmin Ojalainen

Rautjärveläinen Auli Näränen oli saapunut kuulemistilaisuuteen pääkaupunkiseudulla asuvien lastenlastensa kanssa. Sella Näränen, 3, vietti Rautjärvellä syyslomaa.
Rautjärveläinen Auli Näränen oli saapunut kuulemistilaisuuteen pääkaupunkiseudulla asuvien lastenlastensa kanssa. Sella Näränen, 3, vietti Rautjärvellä syyslomaa.

— Olisi tärkeää, että kirjasto sekä harraste- ja liikuntatilat säilyisivät täällä. Tänne olisi turha suunnitella esimerkiksi uusia vanhusten asuntoja. Siihen rahaan kannattaisi pitää koulukin pystyssä.

Samalla Näränen kantaa huolta kunnan eteläpuolen kylien vetovoimasta. Koulu on omalla tapaa toiminut paikallisidentiteetin rakentajana.

— Kun koulu lähtee, se on melkein kuin kuolinisku kylälle. Enemmän pitäisi katsoa eteenpäin ja houkutella ihmisiä muuttamaan tänne. Se on ollut niin, että jos haluaa uusia asukkaita, niin meillä on täällä koulu. Pieni, mutta hyvä koulu.

Yleisön yksittäisissä puheenvuoroissa kuului niin ikään kysymyksiä säästömääriin liittyen. Näräsen mukaan kokonaisuutta voi olla vaikea hahmottaa.

— Tuntuu, että säästösumma nousee koko ajan. Se mietityttää, mitä lähipalveluja saadaan verotuloille vastikkeeksi. Tilanne ei ole helppo. Jostain pitää säästää, mutta välillä tuntuu, että tämäkin summa on aika pieni kunnan kokonaisbudjetissa.

Luetuimmat

Uusimmat uutiset