Tietöitä koko rahan edestä — 19 eri työmaata ympäri Etelä-Karjalaa, mutta jos lisärahoitus loppuu, isot sillat ovat pulassa

Kimmo Seppälä

Erilaisia tietöitä tehdään runsaasti Etelä-Karjalassa tämän ja ensi vuoden aikana. Moni töistä tehdään korjausvelkarahalla, vaikka kaikki työt eivät olekaan korjausvelkahankkeita.

Etelä-Karjalan teitä kunnostetaan nyt useissa paikoissa. Tietöitä on meneillään tai niitä tullaan tekemään tänä ja ensi vuonna yhteensä 19 eri kohteessa ympäri maakuntaa.

— Teiden parantamisessa on tärkeintä, että vilkkaasti liikennöidyt reitit ovat kunnossa. Niille kohdistuu myös niukasta rahoituksesta suurin osa, tienpidon suunnitteluyksikön päällikkö Kari Halme Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksesta (ELY) toteaa.

Uusia isoja hankkeita ei ole tulossa.

Hänen mukaansa hiljaiset tiet kärsivät eniten siitä, kun rahaa teiden hoitoon on vähän.

Apuna korjausvelka

Etelä-Karjalassa kuluneet kaksi vilkasta tietyövuotta on mahdollistanut korjausvelka.

— Korjausvelkarahoitus näkyy selkeästi Etelä-Karjalassa nyt käynnissä olevien tietöiden määrässä, Halme sanoo.

Korjausvelalla tarkoitetaan lisärahoitusta, joka on myönnetty liikenneväylien parantamiseksi vuosien 2016—2018 aikana.

Esimerkiksi Taipalsaarella sijaitsevan Toijan soratien päällystäminen ensi vuonna ja Ylämaalla sijaitsevan Mätöntien soratien parantaminen on mahdollista vain korjausvelkarahalla.

Juha RIka

Etelä-Karjalassa on meneillään tai tulossa useita tietyöhankkeita. Klikkaa kuva suuremmaksi.

— Normaalirahoituksella sorateiden parantamiseen ei ole käytännössä ollenkaan rahaa. Vain hoitotoimenpiteet tehdään.

Sillat voivat joutua pulaan

Kaakkois-Suomen ELY-keskus käyttää korjausvelkaa tiestön parantamiseen tänä vuonna 6,2 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 9,4 miljoonaa euroa. Korjausvelkaa käytetään pääasiassa alemmille tieverkoille.

— Uusia isoja hankkeita ei ole tulossa, sanoo Halme.

Korjausvelkaohjelma päättyy ensi vuonna, eikö sen jatkosta ole vielä tietoa.

— Erillisrahan hanat sulkeutuvat ensi vuonna. Sen jälkeen näyttääkin aika hiljaiselta.

Halmeen mukaan viimeisen kymmenen vuoden aikana rahat ovat riittäneet vain tieverkon hoitoon ja perusylläpitoon, ellei erillistä hankerahoitusta ole saatu.

— Jatkossakin lisärahoitus korjausvelan pienentämiseksi olisi välttämätöntä. Muuten esimerkiksi maakunnan isojen siltojen kanssa saattaa tulla ongelmia.

Isoja ylläpitoinvestointeja, kuten isojen siltojen korjauksia, ei voida tehdä, jos perustienpidon rahoitus pysyy nykytasolla.

— Silloin seurauksena voisi olla jopa siltojen painorajoitusten lisääntyminen.

Tätä on korjausvelka

Liikenneväylien korjausvelalla tarkoitetaan rahasummaa, joka tarvittaisiin maanteiden, raiteiden ja vesiväylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan kuntoon. Sen hinnaksi arvioidaan 2,5 miljardia euroa.

Vuosina 2016—2018 käynnissä olevan 600 miljoonan euron ohjelman tarkoituksena on pysäyttää Suomen korjausvelan kasvu.

Kaakkois-Suomen ely-keskus sai 18 miljoonaa euroa maanteiden parantamiseen.

Kaikki tietyöt eivät ole korjausvelkahankkeita. Korjausvelkaa ei ole esimerkiksi uusien väylien rakentaminen tai liittymien parantaminen.

Lähde: Liikennevirasto

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.